Hyppää pääsisältöön

Ruotsin salainen atomipommi

Vuoden 1985 keväällä Suomessakin kohistiin, kun paljastui, että Ruotsi oli kaikessa hiljaisuudessa kehitellyt omaa ydinasetta. Lehtiväitteen mukaan länsinaapurimme oli jatkanut ydinkokeita aina vuoteen 1972 asti.

Ruotsalainen Ny Teknik -lehti kertoi 25.4.1985 artikkelissaan, että atomipommin kehittelystä tiesi vain Ruotsin hallituksen pieni sisäpiiri ja se tapahtui salassa Ruotsin kansalta. Yle siteerasi lehteä radiouutisissaan ja kertoi, että piiriin kuului silloista Ruotsin puolustusvoimien ylintä johtoa sekä muutamia hallituksen avainhenkilöitä, kuten pääministeri Tage Erlander ja tämän silloinen neuvonantaja sekä myöhemmin myös pääministeriksi valittu Olof Palme.

Ydinkokeisiin käytettiin Ny Teknikin artikkelin mukaan kymmeniä miljoonia kruunuja. Kokeita jatkettiin kolmenkymmenen vuoden ajan siitä huolimatta, että Ruotsin valtiopäivät oli yksimielisesti päättänyt lopettaa ydinaseiden kehittämisohjelman ja päättänyt, ettei Ruotsille hankita omaa ydinasetta. Maanalaisia ydinkokeita ehdittiin tehdä Tukholman lähistöllä kymmenen.

Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja myönsi paljastusten olevan pääpiirteittäin oikeita. Ny Teknikin mukaan Ruotsi olisi 1960-luvulla kyennyt rakentamaan kolme omaa atomipommia. Lisäksi suunniteltiin ruotsalaisen atomipommin räjäyttämistä Pohjois-Ruotsin alueella. Ydinkokeita jatkettiin aina vuoteen 1972 asti.

Entinen pääministeri Tage Erlander paljasti, että tutkimukset menivät useiden tahojen mielestä lopulta liian pitkälle. Erlander myös kertoi, että vaikka valtiopäivät kielsivät ydinaseohjelman jatkamisen, ei se ollut kieltänyt Ruotsin kansan suojelemista.

Pääministeri Olof Palme ilmoitti tiedotustilaisuudessa, ettei Ruotsilla ollut koskaan ollut ydinasetta ja ettei sellaisen kehittely olisi koskaan ollut vireillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Ruotsi pystyisi suojautumaan ydinaseilta. Palme myönsi, että tutkimuksen sivutuotteena oli kuitenkin kertynyt tietoa myös oman ydinaseen rakentamiseksi.

Ruotsin entinen puolustusministeri Sven Andersson kertoi Ny Teknik lehdelle, että puolustusvoimien tutkijoilla oli ollut lupa käyttää plutoniumia kokeissaan ja kiisti, että kokeissa olisi ollut kyse vain niin sanotusta suojatutkimuksesta.

Suomessa Ylen A-studio reagoi uutiseen ja istutti professori Pekka Jauhon studioonsa analysoimaan Suomen valmiutta ydinaseiden uhan alla. Jauho myös pyrki kertomaan mitä Suomessa todella silloin tiedettiin Ruotsin ydinasetutkimuksesta.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.