Hyppää pääsisältöön

Aivovamma – hiljainen epidemia

Joka päivä maailmassa noin 8000 ihmistä kuolee aivovammaan. Aivovammat ovat myös nuorten aikuisten yleisin välitön kuolinsyy Suomessa.

Kaatumiset ja putoamiset, liikenneonnettomuudet, humalatila, pahoinpitelyt, urheilu- ja työtapaturmat ovat yleisimmät syyt tapaturmien aiheuttamiin aivovammoihin. Jopa puolet aivovammoista syntyy humalatilan aikana.

Mikään muu sairaus tai vamma ei aiheuta yhtä paljon menetettyjä terveitä elinvuosia kuin aivovammat. Niiden vuoksi invalidisoituneita henkilöitä elää maailmassa noin kuusi kertaa niin paljon kuin dementiaa sairastavia.

Aivovammat kuuluvat ehdottomasti maailman suuriin kansanterveysongelmiin. Siitä huolimatta ne ovat olleet eräs laiminlyödyimpiä lääketieteen alueita, sillä vammat hajaantuvat useiden erikoisalojen vastuulle. Aivovammat ovat haastavia myös tutkimuskohteena eikä näiden vammojen tutkimustyötä tueta taloudellisesti riittävästi.

Älä aliarvioi päähän kohdistunutta vammaa

Yksistään Euroopassa arviolta kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä saa vuosittain jonkin asteisen tapaturman aiheuttaman aivovamman. Luku on itse asiassa vieläkin suurempi, sillä kaikki eivät käy pään alueelle sattuneiden tapaturmien jälkeen lääkärissä. Syytä kuitenkin olisi, kehottaa maailman tunnetuin tapaturmaisiin aivovammoihin perehtynyt neurokirurgi, Antwerpenin yliopiston professori Andrew I.R. Maas.

Yle Akuutti

– Älä koskaan aliarvioi vammaa. Vaikka se vaikuttaisi miten lievältä hyvänsä, lääkäriin tulisi hakeutua saamaan ohjeita. Komplikaatiot ovat mahdollisia. On potilaita, joiden vamma on aluksi ollut hyvin lievä, eivätkä he ole käyneet lääkärissä. Aivoihin on kehittynyt verihyytymä ja potilas on sen vuoksi menehtynyt. On tärkeää saada sairaalassa tai kotona lääkäriltä ohjeet. Seuraavana yönä jonkun tulee herättää potilas joka toinen tunti ja tarkistaa tilanne. Se on kovin tärkeää, Andrew Maas kehottaa.

Aivovammalla on tuhannet kasvot

Aikaisemmin aivovamman sai tyypillisesti nuori mies liikenneonnettomuuden seurauksena. Tilanne on muuttumassa. Ihmiset elävät yhä pidempään viettäen liikkuvaista elämää. Kaatumiset aiheuttavat vanhemmille ihmisille aivovammoja yhä useammin, huomauttaa Maas.

– Vanhemmilla potilailla on usein sydänsairaus tai omia lääkityksiä. Jotkin lääkkeet ohentavat verta, jolloin on suurempi riski saada verihyytymä, aivoverenvuoto. Se tekee tästä erityyppisen sairauden.

Tarinoita on yhtä monta kuin on vammautumisiakin. Aivoihin, ihmisen monimutkaisimpaan elimeen, kohdistuva vamma on haastava sekä diagnoosin tekemisen että hoitojen kannalta. Aivovammalla on tuhannet kasvot, mikä tekee siitä käytännössä monta eri sairautta.

– Tarvitsemme neurokirurgeja, neurologeja, neuroanestesiologeja ja neuroradiologeja, neuropsykologeja, psykiatreja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja – hyvin laaja kirjo erilaista osaamista tarvitaan näiden potilaitten hoidossa, toteaa neurologian ja neurotraumatologian dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Uudenlainen hoitolinja

TYKS:in aivovammojen hoitolinjassa lääketieteen eri alojen tiedot ja taidot on yhdistetty, mikä on ainutlaatuista maailmassa.

Yle Akuutti

– Eri erikoisalojen ihmiset hoitavat tätä potilasryhmää yhdessä heti alusta lähtien. Kun tavanomaisessa organisaatiossa yksi huolehtii yhdestä asiasta ja toinen toisesta, niin nämä potilaat tahtovat saumakohdissa tippua jonnekin väliinputoajan asemaan ja olla sitten oman onnensa nojassa. He tulevat ehkä vasta vuosien päästä valtavan ongelmavyyhdin kanssa terveydenhuollon piiriin, Tenovuo jatkaa.

Professori Maas kertoo arvostavansa suuresti turkulaista ja suomalaista aivovammojen tutkimusta ja hoitoa, joiden hän laskee kuuluvaksi maailman eturintamaan. Viime vuosina onkin käynnistynyt useita suuria aivovammalääketiedettä edistäviä tutkimushankkeita. Siihen on huutava tarve, sillä juuri mikään käytössä oleva hoito ei perustu vahvaan tieteelliseen näyttöön eikä aivovammojen hoitoon ole edelleenkään lääkettä. Kun aivovammoissa on vielä muuttujia valtavasti, tekee se diagnosoinnin ja hoidon erityisen haastavaksi.

– Olemme mallintaneet hyvin isoja tietokantoja tuhansista aivovammapotilaista, ja pyrkineet kehittämään työkalua, jossa yhdistetään kaikki käytettävissä oleva tieto. Mikä on henkilön terveydentila ennen vammaa, mitä sairauksia hänellä on, mitä lääkkeitä hänellä on käytössä, onko ehkä päihdeongelmia, minkälainen vammatapahtuma, mitä kuvauksissa löytyy, mitä verinäytteissä löytyy? Yhdistämällä kaikki tiedot saisimme mahdollisimman tarkan kuvan siitä, minkälaisesta vammasta juuri tällä ihmisellä on kysymys, mitä on odotettavissa ja miten vammaa pitäisi hoitaa, selvittää Tenovuo käynnissä olevan EU:n rahoittaman kansainvälisen tutkimushankkeen taustaa.

– Aivojen täytyy parantaa itsensä. Neurokirurgit voivat poistaa aivoja painavan verihyytymän. Tehohoidossa varmistetaan, että aivot saavat riittävästi verta ja happea toipuakseen. Kuntoutuksessa terapeutit antavat lisätukea ja harjoitusta paranemisen nopeuttamiseksi. Mutta valitettavasti meillä ei edelleenkään ole ihmelääkettä, joka parantaisi aivot, Andrew Maas toteaa.

Vaiettu sairaus

Siihen, millaista elämän laatu on aivovamman jälkeen, ei ole lääkärikunnassakaan kiinnitetty riittävästi huomiota.

Yle Akuutti

– Keskeisimmät vammat ovat psyykkisellä alueella. Ajattelun nopeus, vuorovaikutus muiden kanssa, yhteiskuntaan uudelleen integroituminen – valitettavasti monet potilaat todella muuttuvat loukkaantumisen jälkeen. Perheenjäsenten on vaikeaa selviytyä heidän kanssaan. Monet avioliitot rikkoutuvat tapaturmaisen aivovamman seurauksena, pahoittelee professori Maas.

Olli Tenovuo on huolissaan siitä, ettei potilaiden vamman laatua ymmärretä. Moni kun puhuu ja liikkuu täysin normaalisti eikä vamma näy ulospäin. Kuitenkin esimerkiksi henkilön pinna saattaa mennä naurettavista pikkuasioista ilman, että hän pystyy sitä itse kontrolloimaan. Aivovamma on myös työkyvyn kannalta hankala.

– Tyypilliseen oirekokonaisuuteen kuuluu poikkeava väsymys tai alentunut rasituksensietokyky, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikkeneminen. Nykypäivän työelämässä tällainen yhdistelmä on hankala. Monien kohdalla elämänlaadun kannalta olisi hirveän tärkeää, että pystyisi jonkunlaisen kiinnityksen työelämään saamaan niissä voimavaroissa, joita on jäljellä, toivoo Tenovuo.

Oireistonsa vuoksi vammautuneet harvoin pystyvät ajamaan tiukasti etujaan ja pitämään ongelmiaan esillä julkisuudessa toisin kuin kuten monet muut potilasryhmät.

Yle Akuutti

– Keskustelin äskettäin erään potilaan kanssa. Hän kertoi, että moni todella häpeää sitä, ettei ole enää sama ihminen kuin ennen. He eivät halua julkista huomiota. Siksi aivovammoja kutsutaan myös ’hiljaiseksi epidemiaksi’. Se on kätketty sairaus.

Asiantuntijat:

ANDREW I.R. MAAS, neurokirurgi, professori, Antwerpenin yliopisto, Belgia

OLLI TENOVUO, neurologian ja neurotraumatologian dosentti, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, TYKS Neurotoimialue, Kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue


Toimittaja: LEA FROLOFF