Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaitossa

EU on linjannut, että maidoksi saa kutsua vain nestemäistä juomaa, joka on peräisin eläimen utareista. Maidosta kuitenkin puhutaan yleisesti myös kasveista uutettujen tai liotettujen juomien kohdalla, jotka väriltään näyttävät maidolta - ja myös muistuttavat maitoa.

Kuningaskuluttajan kolmen kovan testissä tutustuttiin neljään kasvimaitojuomaan. Testituotteina olivat Rainbow’n soijajuoma, Alpron mantelimaito, Rice Dreamin riisijuoma ja Oatlyn kauramaitojuoma. Testijuomiksi valittiin mahdollisimman alkuperäinen maku ilman lisättyä kalsiumia tai lisättyjä vitamiineja.

Kasvimaitotestin testituotteet.
Kasvimaitotestin testituotteet. Kasvimaitotestin testituotteet. kasvimaito

Erikoista oli se, että Alpron original -merkkinen mantelimaito ei itse asiassa ollutkaan puhdas mantelijuoma, vaan siihen on lisätty sokeria, kalsiumia sekä vitamiineja. Alprosta kerrottiin, että Original mantelimaito on heidän ensimmäinen markkinoille tullut mantelimaito ja siksi original – eli alkuperäinen. Nykyisin Alpron mantelimaidosta on saatavilla myös makeuttamaton versio.

Kaikki testaajat käyttävät maitoa vähintäänkin ruoanvalmistukseen. Eläkkeellä oleva Aira Björkman on kouluttanut ammatikseen kokkeja ja muita keittiöalan ammattilaisia. Sanni Klemelä opiskelee ravitsemustieteitä Helsingin yliopistossa ja it-alan yrittäjä Ilari Heinäaho kokkailee kotona perusruokaa, jossa maidolla on oleellinen osa. Testaajistamme ainoastaan Ilari käyttää maitoa myös ruokajuomana.

Kolme kovaa testaa kasvimaitoja. Testaajat Sanni Klemelä, Ilari Heinäaho, Aira Björman sekä toimittaja Liisa Vihmanen.
Kolme kovaa testaa kasvimaitoja. Testaajat Sanni Klemelä, Ilari Heinäaho, Aira Björman sekä toimittaja Liisa Vihmanen. Kolme kovaa testaa kasvimaitoja. Testaajat Sanni Klemelä, Ilari Heinäaho, Aira Björman sekä toimittaja Liisa Vihmanen. testiryhmä

Kysyimme, kuinka hyvin kasvimaito sopii kahvin tai teen sekaan, onko siitä ruokajuomaksi ja voiko kasvipohjaisia maitoja käyttää korvaamaan lehmänmaitoa perunamuusissa ja hedelmäpirtelössä. Soijamaito on testituotteistamme tunnetuin ja eniten käytetty ja siihen valmistettu cappuccino on kahviloiden trendijuoma.

Kasvimaitojen hinnat vaihtelevat kahden ja kolmen euron välillä per litra. Testimaitojemme raaka-aineet olivat kaikki luomua, mantelimaitoa lukuun ottamatta.

Makea maito ei maistu ruokajuomana

Testaajat pitivät kaikkia kasvimaitoja suhteellisen makeina, eivätkä ne siksi houkutelleet ruokajuomina. Riisimaitoa pidettiin raikkaimpana juomavaihtoehtona. Kahvissa soijamaito osoittautui yllättäen epämiellyttävimmäksi tuttavuudeksi. Se juoksettui ja jätti kahvin pintaan rasvajäämiä.

Kasvimaitoa kokeiltiin myös kahviin.
Kasvimaitoa kokeiltiin myös kahviin. Kasvimaitoa kokeiltiin myös kahviin. kahvimaito

Kitalakeen soijamaidosta jäi rasvainen kalvo. Kauramaidon valitettiin muuttavan liikaa kahvin omaa makua.

Perunamuusissa kasvimaitojen välille ei syntynyt merkittäviä eroja ja testaajat pitivät muusin uudesta mausta. Pirtelöihin kasvimaidot tuntuivat sopivan erinomaisesti juuri luontaisen makeutensa vuoksi. Sanni käytti pirtelöissä hedelmien lisäksi myös erilaisia kaaleja ja niiden kirpeää makua kasvimaidot tasoittivat juuri sopivasti.

Testitulokset

Tuote Pisteet (1-5) Hinta €
mantelimaito 3,3 2,85
riisimaito 3 2,95
kauramaito 2,9 2,05
soijamaito 2,1 2,09

Plussat ja miinukset

+ tuovat vaihtelua ruokavalioon
+ sopivat hyvin pirtelöihin ja ruoanlaittoon
+ pienemmät ilmastovaikutukset kuin maidolla
+ mantelimaito sopii välipaladrinkiksi

- makeus
- vetisyys
- peitti kahvin maun
- soijan rasvainen, epämiellyttävä maku
- soija juoksettuu kahvissa
- heikko kotimaisuusaste
- hinta

Kasvimaitojen käyttö lisääntyy

Britanniassa julkaistun tuoreen DairyCo paneelin perusteella kasvimaitojen käyttö on viimeisten kolmen vuoden aikana lisääntynyt 40%. Siitä huolimatta niiden kokonaisosuus kaikista maidoista jää noin kahteen prosenttiin. Markkinoille ilmestyy myös kovaa vauhtia uusia kasvimaitojuomia. Myös Suomessa suunta on samankaltainen.

Markkinoille ilmestyy kovaa vauhtia uusia kasvimaitojuomia.

Testimaitojemme lisäksi valkoista maidonkaltaista juomaa on saatavilla myös hampusta, pellavasta, erilaisista pähkinöistä sekä kookoksesta. Myös eläinperäisten maitojen valikoima on laajentunut: lehmän- ja vuohenmaidon lisäksi myös kamelinmaitoa voi löytää Euroopan suurkaupunkien maitohyllystä.

Kasvimaitojen käyttö ei rajoitu pelkästään vegaanista ruokavaliota noudattavien arkeen. Erilaiset allergiat, kokeilunhalu tai makumieltymykset saavat ihmiset vaihtamaan kasvimaitoihin. Myös ekologisuus painaa kuluttajien vaa’assa.

Sopiiko kasvimaito lapsille?

Nettisivuilla pohditaan usein kasvimaitojen sopivuutta lapsille. Tölkkien teksteissä kasvimaitoja ei suositella alle 1-vuotiaille, koska niiden energiapitoisuus ei riitä kattamaan imeväisikäisille annettuja suosituksia, kerrottiin Evirasta.

Evira ei suosittele riisimaitoa alle 6-vuotiaille.

Riisimaitoa Evira ei suosittele alle 6-vuotiaille riisissä olevan arseenin takia. Varoitusmerkintää tölkistä ei kuitenkaan löydy, kyse on toistaiseksi suosituksesta. Kaikista testissämme olevista kasvimaitojuomista on saatavilla myös versio, johon on lisätty kalsiumia lehmänmaitoa vastaava määrä.

Energiaa desissä kasvimaitojuomia on seuraavasti:

Tuote Energiamäärä (kcal/1 dl)
kauramaito 35,0
soijajuoma 44,3
mantelimaito (makeutettu) 24,0
riisimaito 47,0

Vertailun vuoksi desissä kevytmaitoa kaloreita on 46 kcal ja rasvattomassa maidossa 33 kcal.

Muokattu 28.4.2015 klo 12:12: Korjattu otsikon ja ingressin kieliasua ja lisätty aiheeseen liittyvät linkit.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.