Hyppää pääsisältöön

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruustaistoa Suomessa 80-luvulla

Vaahteraliigaa eli amerikkalaisen jalkapallon Suomen mestaruussarjaa on pelattu vuodesta 1980. Laji saapui Suomeen ryminällä ja Kanadan suurlähetystö lahjoitti liigalle komean pokaalin, Vaahteramaljan. Ylen kamerat olivat paikalla ratkaisuotteluissa Helsingin pallokentällä vuodesta 1985 lähtien.

Vuonna 1985 Vaahteramaljasta mittelivät TAFT Vantaalta ja Poli Espoosta. Sirkushuveja itse pelin ohessa piisasi lähes Amerikan malliin, cheerleaderit ja norsut tanssivat kasarihittien tahtiin. Tapahtuma oli historiallinen, sillä kyseessä oli ensimmäinen Ylen televisioima amerikkalaisen jalkapallon ottelu. Kokemattomuus lajin televisioinnista näkyi siinä, että kuvaus ja ohjaus missasi monta tilannetta, kun lähelle zoomattu kamera ei ehtinyt heiton perään. TAFT voitti ottelun 32-29 huippujännittävien käänteiden jälkeen.

Vuonna 1986 Yle televisioi Roostersin ja Coltsin välisen välieräottelun, keskittyen tosin ottelun toiseen puoliaikaan. Kahden helsinkiläisjoukkueen välinen taisto tarjosi huikean trillerin Coltsin hakiessa tasoitusta viime sekunneille saakka. Roostersin puolustus kuitenkin kesti ja joukkue eteni finaaliin, jossa vastaan asettui Espoo FT Scotch, eli edellisen vuoden finalisti Poli nimenmuutoksella. Urheiluruutu raportoi loppuottelusta, jonka voiton vei Roosters. Tuolloin runsaasti huomiota Urheiluruudussa saivat kehnot järjestelyt ja seuraavan vuoden EM-kisojen maskotti Juuso-pässi.

Urheiluruutu oli jälleen paikalla vuoden 1987 kamppailussa Vaahteramaljasta. Roosters uusi mestaruutensa kaatamalla turkulaisen Trojansin 14-7. Amerikkalaiset pelinrakentajat oli kielletty tällä kaudella, mikä suosi Roostersin voimakkaita juoksijoita. Sääntöön liittyvänä kuriositeettina mainittakoon, että Trojansin riveissä laitahyökkääjänä viiletti amerikkalaisvahvistus Joey Jordan, joka oli ollut kaksi vuotta aiemmin TAFTin mestaruuden avainhahmo pelinrakentajana.

Vuonna 1988 televisiointi alkoi olla jo modernimman näköistä. Loppuottelu Roostersin ja Coltsin välillä näytettiin kokonaan, ja selostamoon oli saatu myös asiantuntijakommentaattori. Roosters luotti vahvaan juoksupeliinsä, mutta yllätti Coltsin muutamaan otteeseen pitkillä heitoilla. Coltsin heittopeli lähti kulkemaan näyttävästi ottelun edetessä, mutta voittoon asti se ei riittänyt. Roosters nappasi kolmannen peräkkäisen mestaruutensa pistein 23-21.

Vuonna 1989 finaalissa pelasivat Colts ja East City Giants, molemmat Helsingistä. Ottelu oli puolustusten juhlaa, sillä peli päättyi Coltsin voittoon numeroin 3-0. Ainoat pisteet tulivat potkumaalista. Urheiluruutu haastatteli pelin jälkeen Coltsin Jan-Erik Nyrövaaraa, joka valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi, mutta ilmoitti haastattelussa lopettelevansa aktiiviuraansa.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

    Sotaveteraanit vanhoilla taistelupaikoilla vuonna 1994.

    Jatkosodan 12. jalkaväkirykmentin sotaveteraanit, “Jänkäjääkärit”, matkasivat vuonna 1994 vanhoille taistelupaikoille. Seuramatkamainen reissu herätti osallistuneissa veteraaneissa tunteikkaita muistoja aina vihollisten armahtamisesta omien sotilaskarkureiden teloittamiseen. Matkanjohtajana toimi sotahistorioitsija Ilmari Hakala.

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.