Hyppää pääsisältöön

Laura: "Kotiinpaluu oli fyysistä pahaaoloa aiheuttanut käänteinen kulttuurishokki"

Laura Sloveniassa. Kuva: Yle muistot_laura

Kerro oma tarinasi, se tunne kun muutit ensimmäisen kerran ulkomaille opiskelemaan, töihin tai au pairiksi. Kirjoita ja lähetä kuva osoitteeseen aupairit@yle.fi - tai kommentoi Lauran tarinan alle omat kokemuksesi.


LAURA:


Haaveilin aina ulkomailla asumisesta, mutta lukion jälkeen heti ei rohkeus riittänyt vaikka au pair -paikka löytyikin Washington DC:stä. Sen sijaa päädyin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin ammattikorkeakouluun, jossa viihdyin kuitenkin vain vajaan vuoden.

Maaseudulla kasvaneena tyttönä olin myös aina haaveillut Helsingissä asumisesta, ja kun opinnot eivät maistuneet päädyin Helsinkiin au pairiksi ihan suomalaiseen perheeseen. Kaupunki muodostui kodiksi au pairina vietetyn vuoden aikana ja "oikean" työpaikan löytyminen mahdollisti sinne jäämisen sen jälkeenkin.

Vuotta myöhemmin pääsin opiskelemaan liiketaloutta paikalliseen ammattikorkeakouluun, ja jo alusta asti oli selvää, että haluan lähteä opiskelijavaihtoon ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Nälkä nimittäin kasvaa syödessä, ja Helsinki oli alkanut tuntua liian pieneltä, ja halusin yhden itsenäisesti toteutetun ulkomaanmatkan antamalla varmuudella testata, miten sitä savolaistyttö pärjäisi suuressa maailmassa.

Minun aikanani kallein ateriaseteli maksoi kolme ja puoli euroa, ja tällä pääsi nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen kaupungin hienoimpaan thaimaalaiseen ravintolaan!

Syksyllä 2008 muutin Erasmus-vaihtoon Ljubljanaan Sloveniaan. Paikka valikoitui seuraavien kriteereiden pohjalta: erikoisempi maa jossa monikaan ei ole käynyt, mahdollisuus opiskella englanniksi, Suomea edullisempi hintataso, samoin kuin rakasta kotimaata miellyttävämpi ilmasto sekä otollinen maantieteellinen sijainti matkustelun kannalta.

Sloveniaan lähteminen oli ehdottomasti yksi parhaita päätöksistäni ikinä. Pääsin siellä tutustumaan aivan uuteen kulttuuriin ja tapasin ihania ihmisiä ympäri maailmaa, joista osaa tapaan edelleen säännöllisesti kuuden vuoden jälkeenkin.

Myös keskieurooppalaiseen ravintolakulttuuriin tutustuminen onnistui mainiosti, kiitos loistavan opiskelijaruokailusysteemin. Opiskelijat saivat ostaa "ateriaseteleitä" melkein mihin tahansa kaupunkin ravintoloista, ja minun aikanani kallein maksoi kolme ja puoli euroa, ja tällä pääsi nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen kaupungin hienoimpaan thaimaalaiseen ravintolaan!

Muutenkin eläminen oli huomattavasti Suomea halvempaa. Kuukausivuokrani oli 93 euroa. Makuuhuoneeni tosin Suomesta poiketen jouduin jakamaan slovenialaisen tytön kanssa, mutta siihenkin onneksi tottui. Viiden kuukauden vaihdon aikana ehdin matkustaa ympäri Sloveniaa, ja lisäksi kävimme vaihtariporukalla Itävallassa, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa ja Bosniassa.

Itkusilmässä palasin talviseen Suomeen.

Toki vaikeitakin hetkiä oli, jotka lähinnä liittyivät suomalaisittain kankeaan asioidenhoitamiseen virallisten tahojen kanssa sekä siihen että aluksi asuntolani noin 200 asukkaan käytössä oli vain yksi pyykinpesukone. Kaikesta kuitenkin selvisin muiden vaihtareiden antaman vertaistuen ja ulkomailla asumisen mukanaan tuoman itsevarmuuden avulla.

Itkusilmässä palasin talviseen Suomeen, ja kotiinpaluuta olisi voinut kuvailla ihan fyysistä pahaaoloa aiheuttaneeksi käänteiseksi kulttuurishokiksi.

Jo vaihdon aikana olin päättänyt että haluan takaisin ulkomaille, ja paras mahdollisuus siihen olisi tutkintooni kuuluvan työharjoittelu. Vuoden Suomessa olon jälkeen pakkasinkin siis uudestaan laukkuni ja suuntasin Los Angelesiin, Kaliforniaan, jossa minua odotti viiden kuukauden työharjoittelu paikallisessa "out of Home" mainontaan erikoistuneessa mediatoimistossa.

Löysin huoneen päivän etsinnän jälkeen läheltä uutta työpaikkaani Downtown LA:sta, joka oli pieni kulttuurisokki ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella olevalle Suomi-tytölle, mutta pian opin rakastamaan uutta naapurustoani ja sen ihania ravintoloita ja kulttuuritarjontaa. Työ oli melko vaativaa ja myös palkattomalta harjoittelijalta odotettiin vastuun ottamista sekä ylitöiden tekemistä.

Vastapainoksi tosin pääsin mukaan myös asiakastapaamisiin ravintoloihin ja yrityksiin, joista olin aikaisemmin kuullut puhuttavan vain TV:ssä! Ja se ruoka! Viikon jokaiselle päivälle saattoi valita eri etnisen keittiön: meksikolaista, vietnamilaista, japanilaista, etiopialaista... You name it!

Viikonloppuisin tutustuin mahtaviin ostosmahdollisuuksiin ja ihmettelin elämää toisella puolella maapalloa. Matkustamaankin pääsin Las Vegasiin, New Yorkiin ja Kanadan puolelle Vancouveriin.

Puolessa vuodessa olin saanut loistavaa työkokemusta, huimasti paremman englanninkielen taidon sekä jälleen kerran tavannut ihania ihmisiä niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Kotiintuomisina oli myös kanadalainen poikaystävä, johon olin jo Ljubljanassa tutustunut, mutta silloin ei ajoitus ollut oikea.

Nyt hieman vitsillä heitetty Suomeen muutto ajatus pääsiäisreissulla Vancouveriin kävi toteen ja muutimme yhdessä Helsinkiin, jossa minua odotti opintojeni loppunvieminen.

Valmistumiseni jälkeen asuimme töiden merkeissä Prahassa, Tsekissä kaksi ja puoli vuotta, ja tällä hetkellä olemme Alankomaissa, jossa poikaystäväni tekee maisterinopintojaan ja minä käyn töissä.

Ensi vuonna olemme muuttamassa hänen kotimaahansa Kanadaan, josta toivottavasti tulee pysyvä kotimaa. Alkaa olla jo aika asettua ja maailmanvalloitus saa toivottavasti sinne muuton jälkeen hoitua lomamatkojen muodossa. Eihän sitä tosin koskaan tiedä, jos esimerkiksi töiden kautta tarjoutuu mahdollisuus lähteä uuteen maahan, niin kyllähän sitä täytyy ainakin harkita.

Ulkomaille lähteminen ihan asumaan pitäisi mielestäni olla aivan pakollista kaikille nuorille.

Toki kulttuurisia yhteentörmäyksiä tapahtuu jatkuvasti, ja usein joudun muistuttamaan itselleni, että itse olen asuinmaani, minkä milloinkin, valinnut ja en voi olettaa asioiden toimivan samalla tavalla kuin Suomessa.

Huumoria ja hyvähermoisuutta tarvitaan päivittäin ja arjen pienet asiatkin voivat välillä veidä uskomattoman paljon energiaa ja aikaa, mutta sitä voittajafiilistä, kun ensimmisen kerran tilasin ruokani Prahassa tsekiksi tai kun Alankomaissa sain monien mutkien kautta hankittuani itselleni julkisenliikenteen kuukausilipun. Silloin tuntui että kaikki on mahdollista, kunhan jaksaa yrittää.

Ulkomaille lähteminen ihan asumaan pitäisi mielestäni olla aivan pakollista kaikille nuorille. Se lisää avarakatseisuutta, kielitaitoa ja itsevarmutta sekä auttaa näkemään oman kotimaan hyvät sekä huonot puolet uudella realistisemmalla tavalla.

Itse olen oppinut, että mikään haaste ei ole liian suuri ylitettäväksi ulkomailla viettämieni vuosien aikana. Oli sitten kyseessä asioiminen tsekkiläisessä ulkomaalaispoliisin toimistossa, jossa kukaan ei puhu englantia tai työnhaku ja asunnon etsiminen itselle täysin uudessa maassa, kaikesta selviää, kunhan luottaa itseensä ja kykyihinsä.

Suomeen pääsee aina takaisin halutessaan, ulkomaille lähtemisen mahdollisuutta ei kannata siis koskaan jättää käyttämättä.

Laura

Lue myös:

Hannan, Pauliinan, Lilian, Minnan, Henriikan, Annan, Ennin, Riikan, Pepin, Emilian, Elinan, Ainon, Kaisan, Hennan, Riitan, Lauran, Ainon, Maijun, Petran, Ringan, Satun, Nooran, Marin, Johannan ja Riinan kertomukset heidän kokemuksistaan ulkomailla.

Kommentit
  • Onko sinun vuorosi lähteä maailmalle tämän hetken suosituimman sarjan matkassa? Hae tulevalle Au pairit -kaudelle!

    Au pairien 7. kauden haku on avattu.

    Artikkelia muokattu 23.8.: Haku Au pairien uudelle kaudelle on päättynyt. Mikäli olet 18–28-vuotias ja koet, että nyt on juuri oikea hetki ottaa etäisyyttä Suomeen ja seikkailla kaukana kotoa – mutta myös ottaa vastuuta vieraan perheen lapsista – hae mukaan Au paireihin! Yle Areenan tämän kevään katsotuin ohjelma saa jatkoa ja etsimme nyt nuoria aikuisia uusiksi au paireiksi. Hakijan tule

  • Nyt on SOS! Testaa, oletko Au pairit-guru!

    Onko sinulla Au pairit hallussa ihan 6/5? Testaa!

    Onko sinulla Au pairit hallussa ihan 6/5? Nyt on tosifanin testi. Miten hyvin muistat eri kausien tapahtumia? Saatko kaikki oikein? Testaa tietosi nopeassa testissä!

  • Uudet au pairit esittäytyvät! - Tällä kaudella suunnataan Havaijin lämpöön

    Au pairit Havaijilla julkaistaan Yle Areenassa 29.5. klo 21.

    Au pairit -sarjan kuudes kausi vie nuoret au pairit Havaijille eksoottiselle ja kuvankauniille Oahun saarelle, joka on kiehtova sekoitus paratiisimaista luontoa ja suurkaupungin vilskettä. Uudet au pairit Talvikki, Emma, Annika ja Amma pakkaavat laukkunsa ja lähtevät sydämet avoinna uusiin seikkailuihin. Au pairit Havaijilla julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenassa keskiviikkona 29.5.