Hyppää pääsisältöön

Magnus Lindbergin kirjoitukset seinällä

Erityisesti orkesteritaiturina tunnetun Magnus Lindbergin mittavasta tuotannosta ei ennen Ylen tilausteosta löytynyt kuin muutama pieni vokaalisävellys. Lindbergin tartuttua kuoron ja orkesterin yhdistämisen suomiin mahdollisuuksiin oli tuloksena Graffiti, joka voitti vuonna 2009 Teosto-palkinnon.

Pitkään melodiaa elementtinä vierastanut Lindberg ei ole juuri hyödyntänyt teoksissaan ihmisääntä. Soinnillisista näkökulmista hyödynnettynä ihmisääni esiintyy mm. sellaisissa Lindbergin nuoruuden töissä kuin …de Tartuffe, je crois ja Linea d’Ombra, mutta Graffitia vastaavissa mittasuhteissa ja elementissä ihmisääntä ei Lindbergin tuotannossa ennen kyseistä teosta esiinny.

Muinaisiin pompeijilaisiin teksteihin sävelletyn teoksen aiheet vaihtelevat pohdinnoista suoranaisiin mainoksiin, sukupuolielämän kuvauksista filosofointiin ja jokapäiväiseen elämään. Tekstit ovat Lindbergin itsensä teostaan varten koostamia ja järjestämiä. Tekstinkäytön lähtökohtana teoksessa on, että teksti ei määritä musiikkia, vaan sanojen tulee olla järjestettävissä musiikin mukaan.

Äänitetty Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Finlandia-talossa 20.5.2009
Helsingin kamarikuoro ja Radion sinfoniaorkesteri, kapellimestarina Sakari Oramo

Teksti: Kalle Autio

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto