Hyppää pääsisältöön

Veronalennuselokuvista hyötyivät kaikki

Ennen television tuloa liikkuva kuva oli harvinaisuus ja etenkin uutiskuvia näki lähinnä valokuvina sanomalehdissä. Elokuvateattereilla oli mahdollisuus tarjota kansalle katsottavaa, mutta niiden toimintaa hankaloitti tiukka verotus. Molempiin pulmiin syntyi oivallinen ratkaisu, kun vuonna 1933 laadittiin laki, jonka mukaan tietyt laatuvaatimukset täyttävä, pitkän elokuvan edellä esitettävä kotimainen lyhytelokuva oikeutti teatterinomistajan viiden prosentin veronalennukseen.

Jo ennen lainmuutosta muutamat elokuvayhtiöt olivat laatineet uutiskatsauksia, mutta uusi laki teki siitä huomattavasti houkuttelevampaa.

Veronalennuselokuvista kertovassa dokumentissa todetaankin että "sotien jälkeen kuuluivat uutiskatsaukset jokaisen arvonsa tuntevan elokuvavalmistamon ohjelmistoon".

Veronalennuselokuvaksi kelpasivat myös muutkin kuin uutiskatsaukset, kunhan sisältö oli opetuksellinen tai valistava. Uutiskatsauksia tehtiin kuitenkin eniten ja niitä syntyi 1960-luvun puoliväliin mennessä yhteensä pari tuhatta

Tyypillinen uutiskatsauselokuva oli noin kahdeksan minuuttia pitkä ja sisälsi noin kuusi uutisaihetta, pääosin kotimaisia. Ulkomaisia aiheita saatiin uutisvaihdon kautta.

1920- ja 1930-lukujen katsaukset olivat vielä mykkiä ja sisälsivät välitekstit suomeksi ja ruotsiksi. Vasta sotavuosien rintama- ja siviilikatsaussarjoissa ryhdyttiin uutiskatsaukset varustamaan äänellä ja toimitustavat muokkaantuivat vastaamaan modernin uutisvälityksen tarpeita. Oppia otettiin ulkomaisista, kuten saksalaisista uutiskatsauksista. Veronalennuselokuvien kulta-aikaa oli 50-luku.

Katsaukset esitettiin usein pitkien elokuvien alussa ns. alkukuvina. Lisäksi kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa oli vähintään yksi elokuvateatteri, jossa pyöri nonstop-ohjelmaa sisältäen myös kotimaisia ja ulkomaisia uutiskatsauksia.

Dokumentissa nähdään, miten uutisfilmi syntyi käytännössä. Työskentely vaati hyviä hermoja ja reagointikykyä. Kun filmi valmistui, se arvioitiin ja sen levityksestä päätettiin. Osa päätyi ns. veronalennuskuviksi osa muuten vaan esitettäväksi. Yksi tuotteliaimmista elokuvayhtiöistä oli Suomi-Filmi, muita merkittävimpiä olivat Aho & Soldan, Lii-Filmi ja Filmiseppo.

Elokuvaohjaaja Harry Lewing kertoo Suomi-Filmissä vallinneen ajatuksen että ”pitää tallentaa tulevaisuutta varten niin paljon kuin mahdollista”. Tiedonvälityksen lisäksi nähtiin tärkeänä arkistoida tapahtumia jälkipolville.

Toinen Suomi-Filmissä 50-luvulla työskennellyt ohjaaja Holger Harrivirta kertoo, että kuvausreissuilla oli aina mukana lista siitä, mitä muuta voisi pääaiheen lisäksi kuvata. Joten aina kun oli vapaa-aikaa ja filmiä vielä jäljellä, he kuvasivat mm. taiteilijoita. Siitä Holger kertoo olevansa yhä ylpeä ja toivoo, että filmeistä on iloa vielä sukupolville hänen jälkeensä. Myöhemmin taiteilikuvat vakiinnuttivat asemansa itsenäisinä teemaelokuvina.

Veroalennusoikeus päättyi vuonna 1964, samoihin aikoihin, kun tiedonvälityksen painopiste siirtyi televisioon.

Dokumentista on poistettu osa Suomi-Filmin lyhytelokuvien otteista tekijänoikeyssyistä. Elävässä arkistossa on katsottavissa satoja filmikatsauksia ja veronalennuselokuvia, tästä koosteesta löydät niistä osan. Lisää löytyy myös hakusanalla filmikatsaukset.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.