Hyppää pääsisältöön

Kouluradio saavutti syrjäisimmätkin koulut

Kun Kouluradio perustettiin vuonna 1934, sen tarkoituksena oli tavoittaa koululaiset ”maan syrjimmissäkin kolkissa”. Kouluradion ohjelmissa käytiin läpi samoja oppiaineita kuin kansakoulussakin, mutta lisäksi oppilaita heräteltiin kuuntelemaan ääniä ja kertomuksia. Yksi esimerkki siitä on Peikko Pörhö-Korvan vierailu radiotalossa.

Tietolaatikko

Kouluradio perustettiin vuonna 1934. Ensimmäiset lähetykset kuuluivat 6. lokakuuta 1934.

Kouluradion tarkoituksena oli tavoittaa kaikki oppilaat, syrjäisemmilläkin seuduilla.

25-vuotias Kouluradio -audiosta on poistettu osia tekijänoikeudellisista syistä.

Kun Kouluradio vuonna 1959 täyttää 25 vuotta, opetusministeri Heikki Hosia kertoo kouluradion tuottaneen huomattavia tuloksia, vaikka aluksi ei tiedetty, miten opetusvälinettä voitaisiin käyttää parhaiten. Kaavoihin kangistuminen ei ole tiedossa, sillä näköradio tuo sekä uusia ongelmia että mahdollisuuksia.

Samaisessa ohjelmassa ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoma tarkastelee kouluradion perustamista ja kehittymistä. Ulkomaiset kokeilut olivat saaneet hyviä kokemuksia kouluradion kaltaisista ohjelmista, joten Yleisradio ehdotti kouluhallitukselle yhteistyön aloittamista vuonna 1930. Asia ei saanut kannatusta vielä silloin, mutta neljä vuotta myöhemmin kouluhallitus teki asiasta aloitteen.

Ohjelmassa kuullaan myös opettaja Kirsti Merisalon puhe, jossa hän kertoo, kuinka radio on laajentanut oppimisen mahdollisuuksia.

”Nykyhetken koululainen on jo niin kasvanut kiinni Kouluradioon, että huudahdus ’Tänään on kouluradio!’, purkautuu ilmoille ja odottavalla mielellä valmistaudutaan kuuntelemaan”, kertoo Merisalo.

Juhlaohjelmassa kuullaan lisäksi musiikkia sekä kansanruno Ohoh kullaista kotia.

Peikko Pörhö-Korva hiippailee Radiotaloon

Jälkimmäisessä ohjelmassa pääkaupunkilaispeikko, Peikko Pörhö-Korva, hiippailee Yleisradion radiotaloon ja tarkastelee Kouluradiosta tuttujen ohjelmien tekemistä.

Hän ei halua, että kiiltävänappiset vahtimestarit hoksaavat hänen hiippailuaan, joten hän tekeytyy aivan pieneksi.

Mutta mitä tapahtuu, kun Pörhö-Korva löytää radiotalon tehostevaraston? Huomaako vahtimestari Pörhö-Korvaa?

Teksti: Hannele Yli-Viitala

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto