24. huhtikuuta on surullinen vuosipäivä tekstiiliteollisuudelle. Vuosi sitten yli tuhat tekstiilityöntekijää kuoli, kun teollisuusrakennus romahti Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa sadat ja sadat ihmiset ompelivat vaatteita länsimaisille merkeille. Osaa uhreista ei löydetty koskaan.
Nyt tuosta huhtikuun päivästä aiotaan tehdä nykyistä ekologisemman ja eettisemmän vaatebisneksen ja pukeutumisen merkkipäivä. Brittiläinen Carry Somers on lanseerannut Fashion Revolution Dayn eli vaatevallankumouspäivän.
Somers on yrittäjä, jota kutsutaan Reilun kaupan pioneeriksi. Hänen Pachahuti-yrityksensä tunnetuin tuote ovat Reilun kaupan panamahatut. Ensimmäisenä vaatevallankumouspäivänä Somers haastaa kaikki pukemaan yhden vaatteen nurinpäin, kuvaamaan sen ja sitten jakamaan kuvan twitterissä #insideout. Tarkoitus on yhdistää vaatteen käyttäjä ja sen tekijä.
Suomeen vaatevallankumouksen tuo ekolifestyle-lehti Huili.
Vaatteen alkuperä yhä vaikea selvittää
Alkuperän ja tuotantoketjun pohtiminen on ruokakaupassa monelle jo arkea, ja valintoja helpottavat pakkausmerkinnät. Vaatekaupassa t-paidan ja farkkujen alkuperän selvittäminen ei vielä suju kovin helposti.
Monelle kuluttajalle se olisi kuitenkin tärkeää, sillä yllättävän moni meistä suomalaisistakin on LOHAS-kuluttaja.
LOHAS (Lifestyles of Health and Sustainability) tarkoittaa kuluttajaa, joka arvostaa terveellisen ja kestävän kehityksen elämäntapoja.
Puolitoista miljoonaa suomalaista kulutusikäistä kuuluu tähän ryhmään, kertoo Tripod Researchin tekemä tutkimus. Se tarkoittaa sitä, että joka kolmas asettaa ostoksilleen vähintäinkin melko tiukat eettiset ja ekologiset ehdot.
On fiksun ihmisen merkki antaa tällainen niin sanottu kallis signaali.
Eettisyys on trendikästä, tietää mainostoimisto Folk Finlandin strategi Jaana Haapala.
- On fiksun ihmisen merkki antaa tällainen niin sanottu kallis signaali. Se on juuri sitä, että minulla on varaa välittää myös muista, minulla on sydäntä ja myös aivoja välittää muista ihmisistä ja tästä planeetasta.
Valuuko ekomuoti catwalkeilta ketjuliikkeisiin?
Samana Rana Plaza -tehdasrakennuksen romahtamisen vuosipäivänä alkaa Kööpenhaminassa kansainvälinen kestävän muodin kokous. Kokouksen muotinäytöksessä yksitoista pohjoismaista yritystä esittelee suunnittelemiaan asuja, joiden materiaalit ovat kestäviä ja kekseliäitä.
Marimekko ja Ivana Helsinki tuovat catwalkille suomalaisnäkemyksen siitä, miten huippumuodin voi yhdistää ekologisuuteen.
Mutta kulkeutuuko ekologinen muoti catwalkeilta ketjuliikkeiden henkareille? Ruotsalaisen H&M:n putiikkeihin tulee tänä keväänä yhä laajemmat valikoimat Conscious-mallistoa. Sen vaatteet on tehty kierrätysmateriaaleista ja ekologisesta puuvillasta sekä tencelistä, joka on eukalyptyspuusta saatava muuntokuitu.
Puuvillalle tarvitaan vaihtoehtoja
Kotimainen Nanso on jo vuosia käyttänyt Reilun kaupan puuvillaa. Sen laatu ei kuitenkaan sovi kaikkiin vaatteisiin.
- Ja jos ajatellaan maailmanlaajuisesti, niin viljelypinta-ala ei yksinkertaisesti nykyisillä puuvillan käyttömäärillä riittäisi siihen, että viljeltäisiin pelkästään Reilun kaupan puuvillaa, kertoo Nanso Groupin vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija Satumaija Mäki.
Seuraava ekomateriaali saattaa olla kotimaisesta koivusta saatava selluloosa ja siitä kehitetty ioncell-kuitu. Sitä kehittävät Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
