Hyppää pääsisältöön

Maaseudun nuoret aatteen asialla

Pohjanmaan 50-luvun supertähdet eli kuuluisat Jouppilan nelosetkin olivat paikalla, kun Maaseudun Nuorten Liitto vietti vuonna 1955 ”Suursuvijuhliaan” Laihialla. Samalla juhlittiin järjestön kymmenvuotista taivalta.

Vuonna 1945 perustettu Maaseudun Nuorten Liitto oli maan suurin aatteellinen järjestö. Se oli maalaisliiton poliittinen nuorisojärjestö, vaikka toiminnan pääpaino oli puhtaasi harrastustoiminnassa.

Kaikki suurimmat puolueet perustivat omat nuorisojärjestönsä viimeistään jatkosodan jälkeen. Kokoomuksen Nuorten Liitto, Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto, Sosialistinen Nuorisoliitto ja Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto aloittivat toimintansa jo 1920-luvulla.

Äärioikeistolla eli Isänmaallisella Kansanliikkeellä oli 1930-luvulla kaksi järjestöä: Sinimustat ja Mustapaidat.

Aatteellisten nuorisojärjestöjen kulta-aikaa olivat sodanjälkeiset vuodet. Erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla järjestötoiminta oli vilkasta, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat viettivät nuoruuttaan. Kaikissa järjestöissä kylvettiin emopuolueen aatteellisia oppeja ja ihanteita, vaikka pääpaino oli henkisissä harrastuksissa ja urheilussa.

Maaseudun Nuorten Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli kansanedustaja Johannes Virolainen. Nimekkäiden urheilutähtien joukkoon kului yhdistetyn olympiavoittaja, kansanedustaja Heikki Hasu, joka johti järjestöä 1960-luvun alussa. Heikki Hasun vetovoimalla markkinoitiin myös järjestön lehteä eli aikakauslehti Kyntäjää.

Laihian ”Suursuvijuhlien kunniaemäntä” oli Hilkka Jouppila. Suurimman huomion nappasivat kuitenkin hänen lapsensa, ”Jouppilan neloset”, jotka 50-luvun lehdistö teki tunnetuksi ja jotka esiteltiin tietysti myös pääministeri Urho Kekkoselle ja muulle juhlaväelle.

Kekkonen oli juhlien pääpuhuja. Kekkonen oli vielä ministerinäkin Kyntäjä-lehden ahkera kirjoittaja. Hänen kirjoituksiaan oli lehden joka numerossa.

Maaseudun Nuorten Liitto muutti nimensä vuonna 1965 Nuoren Keskustan Liitoksi, kun emopuolue maalaisliitto muutti oman nimensä keskustapuolueeksi. Vuodesta 2005 lähtien järjestön nimi on ollut Keskustanuoret.

Teksti: Reijo Perälä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto