Hyppää pääsisältöön

Aikamatkalla menneisyys tapaa nykyisyyden

Taiteellisessa dokumentissa matka etenee arkeologisin aikahypyin viikinkiajan Hämeestä uudenajan Helsinkiin. Toimittajan matkassa kaivaudutaan Presidentinlinnan alle, sukelletaan 1700-luvun linjalaivaan ja selvitetään mikä oli viikinkiajan vastine Viagralle. Onko menneisyys vain nykyisyydessä kerrottu tarina?

Videoefektein tyylitelty dokumentti alkaa Suomen vanhimmalta maantieltä, Vanhalta Härkätieltä, joka vie Turusta Hämeenlinnaan. Arkeologi Jaakko Masonen johdattaa viikinkien kaupankäynnin saloihin.

1500-luvun Suomesta löytyy yllättävä vientihitti. Tuolloin majavien sukurauhasista saatua voidemaista eritettä käytettiin lääkeaineena, joka auttoi mm. epilepsiaan, myrkytystiloihin ja lisäsi sukupuolista kyvykkyyttä. Majavia metsästettiin lopulta sukupuuton partaalle tuon muinaisen Viagran vuoksi.

Aboa vetus -museossa Turussa kurkistetaan maanalaisen rauniokorttelin rakenteisiin ja tutustutaan Suomen vanhimman kaupungin historiaan. Turun vaurastumiseen 1200-luvulla vaikutti suuresti Lyypekissä perustettu Hansa-liitto, jota dokumentissa verrataan EU:hun.

Keskiajalla Suomen vaikutusvaltaisimpia miehiä oli Turun hiippakunnan piispa. Hengellisen vallan lisäksi hänellä oli tärkeä poliittinen ja hallinnollinen rooli. Vaikutusvaltaa lisäsi myös taloudellinen mahti. Virkatulojensa ja ns. piispanpöydän ansiosta, hän oli valtakunnan rikkain mies.

Turusta siirrytään Helsinkiin ja tutustutaan Presidentinlinnan historiaan. Rakennuksen alle jääneista raunioista paljastuu kiehtovia tarinoita menneisyydestä.

Dokumentti päättyy syvälle syvyyksiin Gustav Adolfin hylylle. Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf upposi vuonna 1788. Hylky löydettiin Harmajan edustalta elokuussa 1995 ja sieltä on nostettu mm. tykkejä, joita voi nykyään katsella Suomen Merimuseossa.

Teksti: Heidi Sommar

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto