Hyppää pääsisältöön

Epäonnistuiko karkkilakko? Syytä bakteereja!

Suolistobakteerit tuottavat aivoihin vaikuttavia välittäjäaineita.
Suolistobakteerit tuottavat aivoihin vaikuttavia välittäjäaineita. Kuva: Katariina Hirvonen välittäjäaine

Jokaisella ihmisellä on ainakin 1000 eri lajia bakteereita, jotka saattavat vaikuttaa jopa ihmisen käyttäytymiseen, arvelee bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Voiko suklaanhimo johtua raakakaakaoon ihastuneista mikrobeista? Sveitsiläistutkijoiden hypoteesin mukaan suklaan syöminen voi suosia tiettyjä suolistobakteereja, jotka tuottavat aivojen välittäjäaineita, Huovinen kertoo. Tämän hypoteesin mukaan suklaanhimoiset mikrobit käskevät meidät syömään lisää suklaata luomalla suklaalevyn puraisuun johtavan himon aivoihin vaikuttavien välittäjäaineiden kautta.

Bakteerit voivat näin salakavalasti edistää terveyttämme: raakakaakaon suosimilla suoliston mikrobien tuottamilla aineilla voi Huovisen mukaan olla verenpainetta laskeva ominaisuus.

Emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mitä bakteerit tuottavat siitä mitä syömme.

Ruoka voi vaikuttaa suolistobakteereihimme ja terveyteemme myös muilla tavoin kuin luomalla suklaanhimoa. Huovisen mukaan ruoka vaikuttaa ensinnäkin siihen, mitä bakteereja ruoan mukana saadaan, ja toisekseen kehomme bakteerikoostumukseen: tietyt suolistobakteerit hyötyvät tietystä ruoasta. Huovinen kertoo, että yllättävän iso osa terveydestämme saattaa riippua suolistomme bakteerikoostumuksesta.

- Emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mitä bakteerit tuottavat siitä mitä syömme, Huovinen huomauttaa.

Bakteerit kiittävät meitä niille sopivan ravinnon syömisestä aiheuttamalla meille hyvänolon tunteen, Huovinen sanoo. Hänen mukaansa näyttää siltä, että jos syömme rasvaista ruokaa, terveellisten bakteerien määrä suolistossa laskee, ja kun syömme enemmän kasviksia niin hyvät bakteerit lisääntyvät. Hyvät bakteerit muokkaavat ruoasta meille tarpeellisia aineita, esimerkiksi terveyttä edistäviä suolistohormoneja, Huovinen kertoo. Tämä tarkoittaa Huovisen mukaan sitä, että esimerkiksi kasviksia kannattaa syödä säännöllisesti, jotta hyvisbakteerit pysyvät hengissä ja pahismikrobit kurissa.

"Me emme tule toimeen ilman bakteereja"

Bakteeriopin professori Huovisen mukaan ihmisen ja suolistobakteerien yhteys on niin tiivis, että mikrobit voivat estää jopa sairauksien muodostumista. Huovisen mielestä on todennäköistä, että meille terveellinen ruoka on terveellistä myös bakteereille. Tutkimusten mukaan terveellinen ruokavalio voi suosia niitä suolistossa eläviä bakteereja, jotka tuottavat esimerkiksi syöpäsolujen kasvulta suojaavia aineita.

- Samalla kun syömme, niin ruokimme bakteereja, Huovinen huomauttaa.

Ihmisen terveyteen vaikuttaa Huovisen mukaan eritoten bakteeriston monimuotoisuus: mitä moninaisempi bakteeristo ihmisellä on, sitä vähemmän hänellä diagnosoidaan sairauksia. Jos bakteeristo on syystä tai toisesta köyhtynyt, ihminen sairastuu helpommin, Huovinen sanoo. Hän kehottaakin meitä käymään enemmän luonnossa, syömään marjoja, kasviksia ja sieniä sekä jopa möyrimään maassa, jotta bakteeristomme kehittyisi mahdollisimman monimuotoiseksi.

Artikkeli: Leena Mattila, Katariina Hirvonen Yle Tiede

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede