Hyppää pääsisältöön

Heureka on suomalaisten tiedetemppeli – näyttelyissä on opittu mm. dinoista, rotista ja ruumiista

Vantaan Tikkurilaan nousi 1980-luvun lopussa Tiedekeskus Heureka. Erityisesti koululais- ja opiskelijaryhmien vakioluokkaretkikohteena tunnettu keskus on tuonut suomalaisten ihasteltavaksi muun muassa robottidinosauruksia ja oikeita ihmisruumiita. Tiedekeskus avasi ensi kerran ovensa yleisölle 28.4.1989.

Tiede oli vahvasti mukana jo tiedekeskuksen rakennustöissä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1987, jolloin Heurekan peruskiveen muurattiin tulevaisuuden arkeologien ihmeteltäviksi ääninäytteitä sen hetkisestä maailmasta. Erikoisin tallenteista oli musiikiksi muutettu HI-viruksen DNA-koodi. Kyse oli siis yhdestä 1900-luvun suurimmista vitsauksista, AIDSista. Piinaava ääninäyte on kuultavissa Lauantailokki-ohjelman alussa.

Valmistuttuaan rakennus pyrki ennen kaikkea herättämään kysymyksiä. Ikoninen taiteen ja tieteen yhdistelmäteos, keskuksen sisäänkäynnin kineettinen valekuutiosommitelma on vain yksi esimerkki tällaisista aistien koetinkivistä.

Heurekan rakennuskustannukset olivat 80 miljoonaa markkaa ja niistä vastasi Vantaan kaupunki. Näyttelytilan laitteista ja sisustamisesta vastasi puoliksi valtio ja toinen puoli kerättiin lahjoituksina.

Ylen A-studio raportoi Heurekasta vain hetkeä ennen kuin se avasi ovensa huhtikuussa 1989. Raportissa tutustuttiin näyttelytilaan sekä pohdiskeltiin tieteen asemaa yhteiskunnassa. Aihetta perattiin niin pitkälle, että esitettiin myös kysymys siitä, oliko Heureka jopa teknologiauskovaisten temppeli.

Robottisauruksia, rottien koripalloa ja oikeita ihmisruumiita

Tiedekeskuksen vaihtuvien näyttelyiden kerrottiin tulevan käsittelemään maailmankaikkeuden kysymyksiä sekä tieteen erikoisuuksia mahdollisimman laajalla skaalalla. Vuosien varrella tiedekeskukseen onkin koottu suuria teemanäyttelyitä muun muassa avaruudesta tai vaikkapa mielenterveyden historiasta.

Yksi Heurekan ikimuistoisimmista näyttelyistä oli heti 1990-luvun alussa toteutettu dinosaurusnäyttely. Robottisaurukset keräsivät runsaasti huomiota myös julkisuudessa ja Yle toteutti näyttävissä lavasteissa heiluneista hirmuliskoista oman ohjelman.

Dinosauruksista innostuvat yhä uudet sukupolvet, ja dinot valtasivat robotteina Heurekan myös vuonna 2019.

Vuonna 1993 Heurekan erikoissuunnittelijana toimi suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja ja virtuaalitodellisuuden sanansaattaja Erkki Kurenniemi. Mediakomppania-ohjelmassa Kurenniemi kertoi keinotodellisuuden kehityksestä ja siitä, kuinka ihmisten yhteydet tietoverkkojen kanssa muuttuisivat tulevaisuudessa yhä intiimimmiksi.

Vuonna 1995 aloitettu rottakoripallo on Heurekan suosituimpia ja pitkäikäisimpiä ohjelmanumeroita. Muutaman kerran päivässä koulutetut jyrsijät keräävät katsomon täyteen aikuisia ja lapsia.

2000-luvun kohutuimpia näyttelyitä Heurekassa oli maailmalla merkittävää mediahuomiota kerännyt Body Worlds, jossa kävijöiden tutkittaviksi oli asetettu oikeita ihmisruumiita. Uutisnäytteen kuvamateriaalia näyttelystä ei suositellakaan heikkohermoisille.

Teksti: Ville Matilainen & Jukka Lindfors

Keskustele
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto