Hyppää pääsisältöön

Heureka on suomalaisten tiedetemppeli

Vantaan Tikkurilaan nousi 1980-luvun lopussa Tiedekeskus Heureka. Erityisesti koululais- ja opiskelijaryhmien vakioluokkaretkikohteena tunnettu keskus on tuonut suomalaisten ihasteltavaksi muun muassa robottidinosauruksia ja oikeita ihmisruumiita.

Tiede oli vahvasti mukana jo tiedekeskuksen rakennustöissä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1987, jolloin Heurekan peruskiveen muurattiin tulevaisuuden arkeologien ihmeteltäviksi ääninäytteitä sen hetkisestä maailmasta. Erikoisin tallenteista oli musiikiksi muutettu HI-viruksen DNA-koodi. Kyse oli siis yhdestä 1900-luvun suurimmista vitsauksista, AIDSista. Piinaava ääninäyte on kuultavissa Lauantailokki-ohjelman alussa.

Valmistuttuaan rakennus pyrki ennen kaikkea herättämään kysymyksiä. Ikoninen taiteen ja tieteen yhdistelmäteos, keskuksen sisäänkäynnin kineettinen valekuutiosommitelma on vain yksi esimerkki tällaisista aistien koetinkivistä.

Heurekan rakennuskustannukset olivat 80 miljoonaa markkaa ja niistä vastasi Vantaan kaupunki. Näyttelytilan laitteista ja sisustamisesta vastasi puoliksi valtio ja toinen puoli kerättiin lahjoituksina.

Ylen A-studio raportoi Heurekasta vain hetkeä ennen kuin se avasi ovensa huhtikuussa 1989. Raportissa tutustuttiin näyttelytilaan sekä pohdiskeltiin tieteen asemaa yhteiskunnassa. Aihetta perattiin niin pitkälle, että esitettiin myös kysymys siitä, oliko Heureka jopa teknologiauskovaisten temppeli.

Robottisauruksia, rottien koripalloa ja oikeita ihmisruumiita

Tiedekeskuksen vaihtuvien näyttelyiden kerrottiin tulevan käsittelemään maailmankaikkeuden kysymyksiä sekä tieteen erikoisuuksia mahdollisimman laajalla skaalalla. Vuosien varrella tiedekeskukseen onkin koottu suuria teemanäyttelyitä muun muassa avaruudesta tai vaikkapa mielenterveyden historiasta.

Yksi Heurekan ikimuistoisimmista näyttelyistä oli heti 1990-luvun alussa toteutettu dinosaurusnäyttely. Robottisaurukset keräsivät runsaasti huomiota myös julkisuudessa ja Yle toteutti näyttävissä lavasteissa heiluneista hirmuliskoista oman ohjelman.

Vuonna 1993 Heurekan erikoissuunnittelijana toimi suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja ja virtuaalitodellisuuden sanansaattaja Erkki Kurenniemi. Mediakomppania-ohjelmassa Kurenniemi kertoi keinotodellisuuden kehityksestä ja siitä, kuinka ihmisten yhteydet tietoverkkojen kanssa muuttuisivat tulevaisuudessa yhä intiimimmiksi.

Vuonna 1995 aloitettu rottakoripallo on Heurekan suosituimpia ja pitkäikäisimpiä ohjelmanumeroita. Muutaman kerran päivässä koulutetut jyrsijät keräävät katsomon täyteen aikuisia ja lapsia.

2000-luvun kohutuimpia näyttelyitä Heurekassa oli maailmalla merkittävää mediahuomiota kerännyt Body Worlds, jossa kävijöiden tutkittaviksi oli asetettu oikeita ihmisruumiita. Uutisnäytteen kuvamateriaalia näyttelystä ei suositellakaan heikkohermoisille.

Teksti: Ville Matilainen & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto