Hyppää pääsisältöön

Aimo Tukiainen loi Marskille muodon

Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas oli monien mielestä sodanjälkeisen Suomen merkittävin patsashanke. Kuvanveistäjä ei erottele suurmiehiä poliittisen kannan perusteella. Tukiaisen Lauttasaaren ateljeessa ”valkoinen kenraali” seisoo sulassa sovussa vasemmistojohtaja Eetu Salinin rinnalla.

”Täällä he ovat rinnakkain ja sovinnossa”, sanoo Aimo Tukiainen Eetu Salinin ja Mannerheimin patsaista.

Vuonna 1962 valmistuneessa ohjelmassa Aimo Tukiainen kertoo kuvanveistäjän työstä ja erityisesti Mannerheimin ratsastajapatsaan valmistumisesta.

Mannerheimin veistoshankkeesta järjestettiin 50-luvulla kaksi veistoskilpailua. Ensimmäisellä kierroksella Tukiainen ei pärjännyt, mutta toisen kierroksen hän voitti.

Ajatus patsaan muodosta syntyi muistikuvien, valokuvien ja kirjallisuuden perusteella. ”Idealismia siinä ei ole”, Tukiainen sanoo, vaikka suurtyöhön kohdistuneet odotukset lähtivät sankarimyyteistä.

Kristuksen pää putosi lattialle ja hajosi

Haasteita oli myös Sallan alttarireliefin kanssa. Kun reliefi ”Tulkaa minun tyköni” oli valmistumassa, Kristuksen pää putosi lattialle ja hajosi. ”Hyvä, että putosi, koska uusi pää oli parempi”, Tukiainen sanoo.

Tukiainen tunnetaan erityisesti monumentaaliveistäjänä ja suurmiesten kuvaajana. Monet kansalaissodan punaisten muistomerkit ja jatkosodan sankaripatsaat ovat hänen käsialaansa. Monipuolisesta tuotannosta kertovat mm. Eetu Salinin muistomerkki, Lallin patsas, Juhani Ahon patsas, Veikko Hakulisen hiihtäjäpatsas ja Väinö Linnan hautamuistomerkki.

Uran alkuvaiheessa Tukiaisen materiaaleja olivat kivi ja pronssi. Myöhemmin mukaan tulivat myös betoni ja rauta. Alkuvaiheessa Tukiaisen tyyli oli esittävää, mutta Mannerheimin ratsastajapatsaan valmistumisen jälkeen hän omaksui modernimman ja vapaamman veistotyylin. Realistinen tyyli vaihtui informalismiin.

Luonnos Marskin ratsastajapatsaan päästä
Luonnos Marskin päästä Luonnos Marskin ratsastajapatsaan päästä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Aimo Tukiainen
Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen
Kuvanveistäjä ei erottele suurmiehiä poliittisen kannnan mukaan, sanoo Aimo Tukiainen. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Aimo Tukiainen
Luonnos veistoksesta Torielämää
Luonnos veistoksesta Torielämää. Luonnos veistoksesta Torielämää Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Aimo Tukiainen

Marskin patsaan muovaaja

Tuotanto: Yleisradio 13.01.1962
Tuottaja: Osmo Visuri

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto