Hyppää pääsisältöön

Jukka Tiensuun väärät muistot

Jukka Tiensuuta (s. 1948-) voi hyvällä syyllä luonnehtia suomalaisen musiikin voimahahmoksi: hänet tunnetaan paitsi säveltäjänä, myös cembalistina jonka levytykset hakevat edelleen vertaistaan, pianistina, opettajana, Viitasaaren Musiikin Aika –festivaalin perustajana ja festivaaliorganisaattorina. Uuden musiikin ohella Tiensuu on perehtynyt laajalti vanhaan musiikkiin ja sen esityskäytäntöihin.

Vuonna 1983 julkaistussa säveltäjäesitteessään Jukka Tiensuu ilmoittaa työskentelynsä lähtökohdaksi ajatuksen musiikista lyhimpänä tienä korkeimpiin henkisiin maailmoihin ja toteaa että teoksella pitää olla oma erityinen syynsä syntyä. Tämän vuoksi Tiensuun sävellysprosessi etsii aina uusia muotoja ja tarvitsee raaka-aineekseen mitä moninaisimpia materiaaleja.

Tiensuun tuotannolle onkin leimallista sellainen tyylien, tekniikoiden ja materiaalien moninaisuus, jolle on vaikea löytää vertailukohtia. Tiensuu ei tunnetustikaan kommentoi teoksiaan, koska ei halua tulla henkilönä kytketyksi liian suoraan musiikkiinsa. Taustalla on myös ajatus teoksesta kiinnostavana itsessään, ei niinkään sen tekijästä tai henkilöstä sen takana - Tiensuu jättää löytämisen ilon lyhentämättömänä kuuntelijalle.

Tiensuun tuotannon keskeisin osa muodostuu nykyisellään orkesteriteoksista. Soitinmusiikin painokkuus on Tiensuun tuotannossa niinikään leimallista – orkesteriteosten lisäksi merkittävä osa Tiensuun tuotannossa on kamarimusiikkiteoksilla vokaaliteosten määrän jäädessä huomattavan pieneksi muun tuotannon laajuuteen nähden.

Ylen Tiensuulta tilaaman orkesteriteoksen False Memories I-III alaotsikkona on Morphoses for orchestra. Teoksen osat voidaan paitsi esittää missä tahansa järjestyksessä, myös erillisinä numeroina.

I Review
II Nostalgy
III Trauma

Äänitetty Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Finlandia-talossa 18.4.2008. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Sakari Oramo.

Teksti: Kalle Autio

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto