Hyppää pääsisältöön

Kun mieltä ahdistaa, apu löytyy heti

Lappeenrannassa kaikki on toisin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluissa (Eksote) mielenterveyspalvelujen toiminta on pistetty muutamassa vuodessa uusiksi. Tulos on erikoinen: rahaa kuluu vähemmän ja jonoja ei ole. Ahdistunut asiakas saa apua heti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluissa mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito on suorastaan mullistunut muutaman viime vuoden aikana. Organisaatio on käynyt läpi melkoisen myllerryksen. Vastustustakin on ollut, mutta nyt alkavat näkyä tulokset. Mielenterveyspalveluiden johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Timo Salmisaari esittelee yhtä toimintamuodoista. Toimintakeskus Veturi on asiakkaiden kohtaamispaikka, jossa järjestetään kuntouttavaa toimintaa.

– Tämä edustaa meidän uutta kulttuuriamme. Meillä on tilaus tällaiselle isolle keskeiselle tilalle ja uudelleen määritellylle toiminnalle. Veturissa se kaikki on saatu toimimaan.

Veturissa harjoitellaan sitä, mistä elämässä kyse. Kyse ei ole vain taidoista vaan myös valmiuksista, miten ollaan ihmisten kanssa, miten saadaan vuorokausirytmi kohdalleen, mitä on hyvä tietää yhteiskunnasta, mitä ympärillä tapahtuu. Salmisaari kertoo, että tarkoitus on löytää uutta ulottuvuutta omaan elämään, sairauden hallintaan, ylipäätään pärjäämiseen.

Mielenterveyteen tarvitaan ensiapua

– Kaiken lähtökohta on ihminen, Salmisaari korostaa.

– Me lähdimme liikkeelle siitä, että kun ihmisellä on hätä, kun hän on pulassa, on aivan kohtuutonta vaatia häneltä, mille luukulle pitää mennä, minne pitää soittaa, mitä pitää osata sanoa. Me mietimme tätä hyvin paljon, oli monta lähestymistapaa tähän, mutta ei meille jäänyt muuta kuin se, että ”tulkaa tänne, me selvitämme teidän kanssanne, mistä on kyse.”

Mutta mitä ihminen tekee, kun hätä on puolen yön aikaan?

– Meillä on päivystysyksikkö tuolla keskussairaalan kupeessa psykiatristen osastojen yhteydessä, Salmisaari kertoo.

Yle Akuutti

Tavoite on sama kuin jos ihminen lyö vaikka kotona kirveellä jalkaan. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että on lähdettävä ensiapuun. Päivystysyksikkö on samanlainen:

– Jos jollekin tulee sellainen olo, että nyt tämä oli tässä ja lähden nyt ajamaan tuota kuutostietä odottaen rekkaa, niin ennen kuin teen tämän niin menen käymään siellä päivystysyksikössä.

Asioita on lähdetty pohtimaan siltä kannalta, miten palveluiden pitäisi pelata, jos itse olisi asiakkaana. Palvelut eivät ole olemassa palvelujen vuoksi, vaan ihmisille pitää tuottaa todellista apua, subjektiivista terveyshyötyä.

– Sen voi suomentaa niin, että tehdään asioita, että ihmiset pärjäävät paremmin.

Purkutyötä ennen uutta

– Meillä oli paljon yksiköitä, joissa tehtiin paljon suoritteitakin, mutta jonot olivat pitkiä, Salmisaari kertoo lähtötilanteesta.

Jotain oli purettava. Luvut paljastivat, että vanha malli kätki outoja kuvioita, kuten yhden yksikön, jossa kuusi hoitajaa hoiti vuoden aikana 15 potilasta, joista kaikki olivat samaan aikaan hoidossa myös muissa yksiköissä.

– Täällä on kyseenalaistettu kaikki, ja on purettukin hyvin paljon. Vanhan organisaation helmasynti oli, että oli paljon yksittäistä hyvää toimintaa, mutta ei ajateltu kokonaisuutta. Meillä oli esimerkiksi mielenterveyskeskuksessa kriisipäivystys, josta hädissään soittaneelle ihmiselle sanottiin, että pitää hakea ensin terveyskeskuksesta lähete, että voi tulla. Kukaan ei seurannut, meneekö tämä ihminen hakemaan sitä lähetettä, vielä vähemmän tuleeko hän takaisin.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen lähetteet on nyt poistettu. Ihmiset voivat tulla ja kävellä sisään ympäri vuorokauden. Päivystävä sairaanhoitaja on se, jolla on valta. Ajanvarauskirjat muutettiin sähköiseksi ja sairaanhoitaja voi varata kenelle tahansa ajan heti.

– Aikaisemmin meni niin että hoitaja oli ihmeissään, että mitä hän tekee ja kenelle hän saa tämän asiakkaan jatkohoitoon. Sitten kerran tai kaksi viikossa oli palaverit, joissa jaettiin potilaita ja mietittiin, että kukahan mahtaisi ottaa ja niin poispäin, ja 3-7 viikon päästä saattoi aika järjestyäkin, mielenterveys- ja päihdepalveluiden avopuolen ylilääkäri Juha Kemppainen kertoo.

Nyt tilanne on lähes ällistyttävä. Jonoja ei mielenterveys- ja päihdepalveluissa ole lainkaan.

– Aikaisemmin oli jonot ja ne syntyivät oikeastaan tästä toiminnan organisoinnista, Kemppainen sanoo.

Yle Akuutti

– Se mitä on purettu pois, on ollut tällaista päällekkäistä, epätarkoituksen mukaista työtä, mikä ei tuota asiakkaille lisäarvoa, Salmisaari kertoo.

Kun henkilökunnasta suurin osa on palkattu tekemään töitä asiakkaiden kanssa, löytyi yksiköitä, joissa vain 2-3 tuntia päivästä oli asiakastyötä. Nyt luvut ovat parantuneet, ja asiakkaat saavat päivässä keskimäärin neljä tuntia henkilökunnan aikaa.

Vastarinta on myös tarpeen

On selvää, ettei koko organisaation läpikäynyt muutos ole mennyt ongelmitta. Timo Salmisaari pitää muutosvastarintaa jopa positiivisena asiana.

– Muutosvastarinta edustaa vanhoja perinteitä, se edustaa kaikkien kuulemista. On hyvä, että ihmiset vastustavat, koska silloin he ovat avoimessa dialogissa, silloin he kertovat miltä tuntuu. Mutta toki tässä vastarinnassa oli ylilyöntejä, Salmisaari kertoo.

Tunteet kuumenivat ja Salmisaari sai jopa tappouhkauksia.

– Eivät asiakkaat ole vastustaneet missään vaiheessa, mutta ovathan he olleet epäileväisiä ja huolissaan ja sekin on ihan ymmärrettävää, kun on lähdetty kajoamaan niin perustavaa laatua oleviin asioihin kuin heidän palveluihinsa. He ovat huolissaan, mutta eivät he ole vastustaneet.

Vastustusta on tullut pikemmin hallinnolta ja poliittisilta päättäjiltä. Eksotessa tehdyt muutokset ovat olleet aikamoinen murros myös johtamiskulttuurille.

– Meillä ei ole enää yhtään esimiestä, joka tekisi samaa työtä kuin neljä vuotta sitten, kun aloitettiin ja aika moni henkilökin on muuttunut. Tässä on aika monta asiaa, yksi on se, että esimiestyö pitää antaa heille, joille se sujuu.

– Meillä on ollut hyvä porukka ja täytyy muistaa, että meidän henkilöstö on tämän muutoksen toteuttanut. Meillä on ollut erinomaisia johtajia ja erittäin suuri kiitos kuuluu tälle meidän lähiesimiesporukalle, jotka ovat työnjohdollisissa tehtävissä. He ovat pystyneet luovimaan siinä, että ovat saaneet henkilöstön toimiaan.

Iso ideologinen muutos ajattelussa

Se mikä on ollut perinteisten järjestelyjen kannalta poikkeuksellista, on se, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaataneet sisäisiä rajojaan. Päihdeasiakkaita ei suljeta pois.

– Me olemme mielenterveys- ja päihdepalvelut. Me emme tiedä niitä mekanismeja, miten jollakin henkinen pahoinvointi tulee esille mielenterveysongelmina ja toisella päihdeongelmina. Niitä ei voi erottaa, ne ovat sisäkkäin. Ja tämä on ollut iso ideologinen valinta, Timo Salmisaari linjaa.

Päihdepotilaiden neuvonta- ja terveyspalvelupiste on yksi osa matalan kynnyksen toimintaa. Vaikka sosiaalineuvoja yhdessä terveydenhoitajan kanssa tekee töitä kriminaali ja vaikeahoitoisten asiakkaiden kanssa, asiakkaita hän kuvaa mukaviksi:

Yle Akuutti

– He ovat ihan tavallisia ihmisiä, sosiaalineuvoja Auvo Vainikainen toteaa leppoisasti.

– Haluan ajatella aina sillä tavalla, että en leimaa ketään enkä mitään asiakasryhmää.

Leimaaminen on kaikkein pahin este sosiaali- ja terveystyössä.

– Meille on ihan sama millä statuksella asiakas tulee tänne, hän tulee ihmisenä tänne.

Luvut ovat jopa hurjia

Kaikkien noin 300 työntekijän työnkuvaa on muutettu ja päällekkäistä työtä on purettu. Kahden viime vuoden aikana se merkitsi yhteensä 17 prosentin säästöjä. Viime vuonna se tarkoitti budjetin alittamista 1,5 miljoonalla eurolla.

– Tässä nyt näyttää käyneen niin, että kaikki pääsevät hoitoon, jonoja ei ole ja rahaa säästyy. Jos tämän pystyisi monistamaan muualle, se olisi hieno asia. Jos vielä näitä lukuja miettii, niin jos suomalaisesta julkisesta hallinnosta saataisiin 17 prosenttia pois kahdessa vuodessa, tämä lama olisi tässä.

Asiantuntija: TIMO SALMISAARI, mielenterveyspalveluiden johtaja, psykiatrian, erikoislääkäri, psykoterapeutti, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Toimittaja: SINI SILVÀN