Hyppää pääsisältöön

Mielenterveys ja työttömyys

Tyhjä teollisuus halli
Tyhjä teollisuus halli Kuva: Yle, Akuutti halli

Tehtaita suljetaan ja toimintoja tehostetaan. Irtisanomisuutisia tulee ennätystahtia ja työttömyys on todellisuutta yhä useammalle. Työpaikan menettäneen henkinen hyvinvointi on uhattuna, ja moni masentuu.

Soili Poijula, olet perehtynyt aiheeseen ja kirjoittanut työpaikan menettämisestä kaksi kirjaa – miten irtisanotun mielenterveys pelastetaan?

– Ensimmäinen on tietysti, että irtisanottu ei syyllistäisi itseään. Ihmisen pitää nukkua, syödä, liikkua. Kun nämä perusasiat jaksaa hoitaa, sen jälkeen jaksaa tietysti hoitaa muitakin asioita, mutta siitä on lähdettävä – ja siitä, että ei jää yksin. Vaan hakee toisten seuraa, vähintäänkin yksi ihminen pitää olla, jolle puhua ja joka tukee.

– Vaikka irtisanominen on ensin rankka ottaa puheeksi, pitemmän päälle ne kuitenkin selviävät paremmin, jotka ilmaisevat tuntonsa ja murheensa - ja tietenkin myös ilonsa - joita tietysti jokaisessa päivässä on.

Mistä tietää, että tarvitsee ulkopuolista apua?

– Hälytysmerkkejä ovat unihäiriöt. Jos nukkumiset alkavat olla todella vähäisiä määriä, tai on jatkuvaa valvomista. Monet kuvaavat, että heräävät öisin ja huolet alkavat pyöriä mielessä. Se on perusasia, jolloin kannattaa hakea nopeasti apua. Ja jos huomaa, että on hyvin ahdistunut ja levoton, ei voi keskittyä mihinkään, kaikki tuntuu synkältä, niin mieluummin nopeasti hakee apua kuin jää odottelemaan.

Soili Poijula
Psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula Soili Poijula Kuva: Yle, Akuutti soili poijula

Mistä apua kannattaa lähteä hakemaan?

– Kriisikeskukset, terveyskeskukset – nämä on niitä ensimmäisiä paikkoja, joista yleensä se avun saaminen käynnistyy.

Entä miten läheinen tai perheenjäsen voi tukea läheistä, joka on menettänyt juuri työnsä?

– Kärsivällisellä, ystävällisellä ja toivon säilyttävällä suhtautumisella. Silloin läheisellä täytyy olla paljon pitempi pinna ja enempi myönteisyyttä vielä kuin tavallisessa arjessa. Aika monet läheisetkin tarvitsisivat tukea ja apua itselleen. Sitä ei ole juurikaan huomioitu palveluissa.

Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama stressi vanhentaa miehiä, näin kertoo tuore Oulun yliopiston tutkimus. Työttömänä oleminen voi olla elimistölle niin kova kuormitus, että se on luettavissa jopa solutasolla.

Kuinka pitkäksi aikaa irtisanotuksi tulemisen kokemukset jäävät elämään?

– Niissä tapauksissa, joissa uusi työpaikka löytyy nopeasti, voi irtisanominen olla vuoden päästä muisto vaan. Mutta luonnollisesti, mitä pitempi prosessi uuden työpaikan löytäminen on, niin sitä voimakkaammin se vaikuttaa. Myös huonosti hoidetut irtisanomiset, hyvin loukkaavasti toteutetut, niin kyllä monet ihmiset vielä vuosikymmenten kuluttua kyynelsilmin puhuvat niistä tilanteista. Kyllä ne haavoittavat ihmistä.

Millainen kokemus väen vähentäminen on niille, jotka työpaikkansa saavat pitää?

– Joka säilyttää työnsä, on myöskin vaarassa masentua, koska jäljelle jää yleensä isompi työmäärä, joka jaetaan vähäisemmän väen kesken. Sitten menee rikki luottamus työnantajaan. Työpaikan säilyttämiseksi monesti täytyy huolehtia siitä oman työpaikan säilymisestä myös jatkossa, mikä lisää kilpailua, ja vähentää toisten auttamista ja tukemista. Kuntapuolen työntekijöistä tehdyn tutkimuksen mukaan myös tällaisessa tilanteessa stressi on niin voimakas, että jopa sydänsairaudet ja sydänkuolleisuus lisääntyvät pitkällä aikavälillä. Ei se ole helppo tilanne myöskään niille, jotka jäävät sinne leikattuun organisaatioon.

Miksi irtisanotuksi tulemista hävetään?

– Ihmiselle on tyypillistä yrittää jotenkin hallita sitä, mitä itselle tapahtuu. Häpeäntunne ja syyllisyys, vaikka ne ovat ihan aiheettomia, ovat sellaisia kuin hylätyksi tuleminen. Ihmiseen sattuu, ja se on ihan neurofysiologiaa, aivoista lähtevää. Kun tulee hylätyksi, vaikka nyt sitten irtisanomisen tavoin, tulee ruumiillinen kokemus niin kuin sinua olisi lyöty.

Millaisia asioita työttömän arkea elävä voi saada itselleen, mitä ehkä työssäkäyvän elämään ei mahdu?

– Jos pystyy näkemään ja tekemään niitä asioita, mille on toivonut enemmän aikaa. Ja yleensä jos oma itse on sivutettu, niin tietysti siihen itsestä huolenpitämiseen, vaikkapa kuntoiluun. Jos riittää energiaa, niin uusien asioiden opiskeluun, lapsiperheissä tietysti on enemmän aikaa lapsille ja puolisolle.

Soili Poijulan kirjat Irtisanotut ja Miten selviytyä työpaikan menetyksestä
Soili Poijulan kirjat Irtisanotut ja Miten selviytyä työpaikan menetyksestä Kuva: Yle, Akuutti irtisanotut

Voiko tässä muuttuvassa maailmassa jotenkin suojautua ennakkoon, jos syystä tai toisesta tulee se tilanne, että työpaikka menee alta?

– Ei tarvitse olla mikään talousasiantuntija, mutta tietysti se, että on realistiset taloudelliset asiat omassa elämässä. Jos talous on laskettu hyvin tiukalle, ja tulot pitäisi olla tietynlaiset, niin käytännössä on vaikeampi selviytyä irtisanomisesta.

– Osa ihmisistä on hyvin selviytyviä, joustavia, ja ei etsi vikoja itsestään, vaan keskittyy siihen, miten voi irtisanomisesta selviytyä. Ne miehet, jotka suhtautuvat niin, että aina minä jonkin työn löydän, jolla leipää ansaitsen, selviytyvät paremmin. Eikä niinkään, että se täytyy olla tietty asema ja tietty työ, vaan joka kelpaa. Tällaisella resilientillä asenteella olevat selviytyvät paremmin.

Onko murehtiminen ja asioiden vatvominen osa suomalaista luonnetta vai voiko ihminen oppia olemaan murehtimatta?

– Suurin osa ihmisistä murehtii ja murehtiminen taas on huono selviytymiskeino, se altistaa masennukselle, ja siksi on todellakin tärkeää tunnistaa oma taipumus ja opetella pois siitä murehtimisesta.

Minkä ohjeen haluaisit antaa sellaiselle henkilölle, jonka elämä tuntuu tällä hetkellä raskaalta ja vaikealta – oli taustalla sitten työttömyys tai mikä tahansa huoli elämässä?

– Älä jää yksin murehtimaan, vaan hakeudu toisen seuraan, joka toivottavasti on sellainen ihminen, joka on empaattinen ja luo sinulle toivoa.

Asiantuntija: SOILI POIJULA, psykologi, psykoterapeutti

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 16.11.2015

Lisää ohjelmasta

Kuvassa Markku Tallila, Katja Kuusela ja Salla Huhtala.
Kuvassa Markku Tallila, Katja Kuusela ja Salla Huhtala. Kuva: Yle, Tero Kyllönen näkövammaiset
Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa
Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa Kuva: Yle / Marjo Lundvall Akuutti (ohjelma)
  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.