Maailman tila huolestuttaa, ilmastonmuutos ahdistaa, ihmissuhteet, sairaus, kuolema, työttömyys ja rahapula antavat aihetta suremiseen. Meillä on taipumus murehtia, vatvoa ja analysoida asioita puhki, katua menneitä ja pelätä tulevia. Jos jatkuva murehtiminen vie voimat ja paljon aikaa päivittäin - ja valvottaa vielä öisinkin - kannattaa pysähtyä miettimään valtaako se liian suuren osan elämästä.
– Jos murehtiminen rajoittuu sellaisiin todellisiin asioihin, joita on syytäkin murehtia, kuten uhkaava työttömyys, oma tai läheisen ruumiillinen sairaus, silloin murehtiminen on yleensä täysin normaalia. Liialliselle murehtimiselle on tyypillistä, että murehtiminen kohdistuu lähitulevaisuuden usein arkisiin pieniin uhkakuviin, jotka ovat epätodennäköisiä, ja murehtimiseen käytetään useita tunteja vuorokaudessa, selvittää aikuispsykiatrian erityispalveluyksikön osastonylilääkäri Tero Taiminen TYKS:sta.
– Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että ahdistuneisuushäiriöihin liittyvä murehtiminen kohdistuu tulevaisuuden uhkakuviin ja masentunut ihminen pohtii sitä, mitä hän on menneisyydessä tehnyt väärin ja kokee siitä syyllisyyttä, tarkentaa Taiminen.
Opi pois murehtimisesta
Vatvomiseen ja murehtimiseen kuluva aika on pois kaikesta mukavasta: rentoutumisesta, harrastuksista tai ihmissuhteista. Jos murehtiminen alkaa hallita päiviä ja öitä tai se estää arkiset toimet, voi olla hyvä hakea ammattiapua. Tavasta murehtia on mahdollista oppia pois, tarvittaessa terapian avulla.
– Jos murehtimisen syyt tuntuvat täysin kohtuuttomilta, silloin erilaisista kognitiivisista psykoterapioista voi olla apua. Ja jos murehtimisen syyt tuntuvat sinänsä järkeviltä, mutta murehtimisen määrä on kohtuuttoman suurta ja ihminen kokee olevansa umpikujassa, silloin usein erilaiset ratkaisukeskeiset psykoterapiat voivat auttaa. Ratkaisukeskeinen terapeutti ei koskaan tarjoa potilaalle valmiita ratkaisuja vaan hän ikään kuin valmentaa potilasta miettimään, millä tavalla hän voisi tehokkaammin ratkaista omia ongelmiaan, Taiminen toteaa.
Mindfulness – tietoisuusterapiaa
Murehtimista voi hälventää harjoittelemalla myötäelävää tietoista läsnäoloa tässä hetkessä. Hyväksyvä hereillä olo, mindfulness, kumpuaa zen-buddhistisesta mietiskelystä ja sen tarkoitus on lisätä tietoisuutta itsestämme ja auttaa pääsemään välittömään kokemukseen nykyhetken kanssa. Se tunnetaan myös nimellä tietoisuusterapia.
Mindfulness – mietiskelyn kehitti alun perin stressin hoitoon lääketieteen professori Jon Kabat-Zinn Massachusettsin yliopistosta. Menetelmä ei sisällä uskonnollisia tai hengellisiä aineksia, mutta sen juuret ovat pitkällä buddhalaisessa perinteessä. Tietoisuusterapia kuuluu kognitiivisten psykoterapioiden menetelmiin. Sitä on sovellettu mm. pitkäaikaissairauksien tukihoidossa.
– On todettu, että tietoisuusterapia auttaa rentoutumaan ja vähentää murehtimista ja myös edesauttaa ruumiillista terveyttä. Pyritään olemaan läsnä nykyhetkessä, ja kun opitaan olemaan voimakkaasti läsnä nykyhetkessä, silloin huomio ei kiinnity tulevaisuuteen kohdistuvaan murehtimiseen ja murehtiminen sitä kautta vähenee, Tero Taiminen kuvailee.
– Usein mindfulness-harjoituksissa keskitytään oman hengittämisen tarkkailemiseen eli jos keskittyy siihen ja yrittää rauhoittua, niin se voi olla hyvä alku. Harjoitellaan kiinnittämään huomiota täysin avoimena siihen, mitä ympäristössä tapahtuu, mitä ympäristössä näkee ja mitä siinä kuuluu, jatkaa Taiminen.
Aistimukset, ajatukset, huolet tai tunteet huomioidaan ja hyväksytään. Niiden annetaan kulkea ohi arvioimatta niitä tai pyrkimättä niitä muuttamaan. Harjoitukset auttavat huomaamaan, mitkä asiat vaivaavat ja painavat mieltä. Kun annamme ahdistavillekin tunteille tilaa olla ja kun asiat tulevat nähdyiksi, saavat ne mahdollisuuden muuttua. Jokainen hetki on mahdollisuus uudelle alulle.
Mindfulnessia käsittelevistä oppaista löytyy käytännön harjoituksia ja tietoisuustaidoista on tarjolla myös kursseja.
Pysähdy tähän hetkeen
• Istu rentona
• Tuo huomiosi hengitykseesi
• Missä olet? Mitä tunnet juuri nyt?
• Hyväksy esiin noussut tunne tai ajatus
• Tuo huomiosi takaisin hengitykseesi
Asiantuntija: TERO TAIMINEN, psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri, aikuispsykiatrian erityispalveluyksikkö, TYKS
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.1.2016
