Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen maailmansota kotkalaisnuorukaisen näkemänä

Kotkalainen Reino Tenkanen (1899–1995) oli 15-vuotias ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Nuori mies seurasi tapahtumia alkuun vain lehdistä, mutta pian sota näkyi jo Suomessakin.

Sota tuli vankkana yllätyksenä. Suomi oli julistettu sotatilaan heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 1914. Elokuun ensimmäinen päivä alkoi kuin mikä tahansa muukin kesäpäivä Kotkassa.

"Se oli kaunis ja lämmin päivä. Päätin lähteä kanootillani soutelemaan Suomenlahdelle, Keisarinsatamaan", Tenkanen kertoo. Kun hän palasi Kotkaan, kiiri tieto sodan syttymisestä jo kaupungin kaduilla.

Tenkanen kertoo Olli Ihamäen haastattelussa vuonna 1995, että erityistä pelkoa sodan syttyessä nuoren miehen mielessä aiheuttivat zeppeliinit. Eikä hän ollut ainoa.

"Koulunhan piti alkaa ensimmäinen päivä syyskuuta, mutta opettajia ei löytynyt. Ne olivat kaikki lähteneet jonnekin pakoon zeppeliinejä."

Kotkassa oli suuri venäläissotilaiden joukko. Tenkanen teki huomion, että sodanjulistus ei kuitenkaan aiheuttanut sotajoukoissa sen suurempaa liikettä. Itse asiassa venäläiset laivat katosivat yksi toisensa jälkeen Kotkan lähistöltä.

Tenkanen kertoo, että tavallinen kansa oli ensin saksalaisten puolella, mutta kun huomattiin, että sota kallistuu toisin, olivat ihmiset aidosti puolueettomia.

Sodan seurauksena suomalaisten elämää suuresti rajoitettiin. Tenkanen koki varsinkin majakoiden sammuttamisen hankalana. Pimeinä öinä ei vettä pitkin päässyt liikkumaan.

Rajoitukset saivat ihmiset hamstraamaan vaatetta, ruokaa ja polttoainetta. Tenkanen muistaa, että hänenkin äitinsä oli vintille jemmannut palvatun kinkun.

Pian sodanaikainen elämä vakiintui urilleen ja ihmiset lähinnä odottivat, mitä tuleman pitää. Suomessa saatettiin elää "verrattain lupsakkaasti".

Kaikki tuo kuitenkin muuttui, kun tsaari kukistui vuonna 1917. Silloin piirustuskoulussa opiskeleva Tenkanenkin näki Viipurissa, kuinka venäläiset upseerit tapettiin tavattaessa kadulle. Patsaan takaa kurkkien hän näki kuuden upseerin ampumisen linnansillalla. Ruumiit heitettiin veteen.

Reino Tenkasesta tuli myöhemmin sotakuvaaja, joka dokumentoi talvi- ja jatkosodan tapahtumat kamerallaan.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto