Hyppää pääsisältöön

Eräkirjailija Unto Ek on viiden karhun kaataja

Sallan korpiseuduilla asuva Unto Ek on elämänsä aikana ollut monen toimen mies. Hän on ollut rajavartija, metsästäjä, pientilallinen, salametsästäjä ja sittemmin kirjailija, joka kuvaa teoksissaan korpiseudun karheaa elämää. Toimittaja Arvo Tuominen tapasi Unto Ekin Sallassa vuonna 1994, kun Suomi sousi syvällä lamassa.

Lappilaisessa korpimaisemassa, omassa rauhassaan elelevä Unto Ek esitteli asumustaan, elämäänsä ja kertoili ajatuksiaan Suomen viranomaisista, lamasta ja tietenkin metsästyksestä.

Enää vain omiksi tarpeikseen metsästävä Ek pitää metsästäjäuransa tähtihetkenä sitä, kun hän hiihtämällä koira rinnallaan sai tuntureilla karhun kiinni. Kahden tunnin karhunajon jälkeen metsämies ampui kontion. Huonoksi suoritukseksi hän ei arvioinut sitäkään, kun hän kahdessa viikossa järjesti jahtimiehille tusinan hirviä hengiltä. Mutta niin sanottua urheilumetsästystä tämä viiden karhun kaataja ei hyväksy. Sitä hän pitää metsästyksen pilantekona. Oikea metsästäjä on pyynnillä yksin ja saa saalista. Mutta "lauma tyhmiä, punalakkisia äijänkolsoja mettässä on häpeäksi koko maalle," Ek totesi.

Luvallisen metsästämisen lisäksi Ekillä on kokemusta myös salametsästyksestä, josta hänellä lienee suomenennätys, sillä hän on kaatanut yli kaksisataa hirveä. Toimettomaksi salametsästyksen edessä eivät jääneet viranomaisetkaan, jotka etsivät kuumeisesti salametsästäjää aina helikoperivoimin. Kuuden vuoden ajan Ekin kuitenkin onnistui pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa. Ja salametsästyksen tarkoituskin oli vain saada valtiolle mahdollisimman paljon vahinkoa aikaan. Syyt olivat henkilökohtaiset.

Salametsästyksestä Ek luopui, kun hän ymmärsi, että paras ase viranomaisten päihittämiseksi oli kirjoituskone. Sen avulla Ek ryhtyi kuvaamaan muun muassa sitä, millaisen kissa ja hiiri -leikin hän aloitti viranomaisten kanssa salametsästyksen takia. Eikä hän malttanut olla kertomatta siitäkään, miten lama-ajan Suomi ajoi kansalaisia kodeistaan maantielle.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto