Hyppää pääsisältöön

Eräkirjailija Unto Ek on viiden karhun kaataja

Sallan korpiseuduilla asuva Unto Ek on elämänsä aikana ollut monen toimen mies. Hän on ollut rajavartija, metsästäjä, pientilallinen, salametsästäjä ja sittemmin kirjailija, joka kuvaa teoksissaan korpiseudun karheaa elämää. Toimittaja Arvo Tuominen tapasi Unto Ekin Sallassa vuonna 1994, kun Suomi sousi syvällä lamassa.

Lappilaisessa korpimaisemassa, omassa rauhassaan elelevä Unto Ek esitteli asumustaan, elämäänsä ja kertoili ajatuksiaan Suomen viranomaisista, lamasta ja tietenkin metsästyksestä.

Enää vain omiksi tarpeikseen metsästävä Ek pitää metsästäjäuransa tähtihetkenä sitä, kun hän hiihtämällä koira rinnallaan sai tuntureilla karhun kiinni. Kahden tunnin karhunajon jälkeen metsämies ampui kontion. Huonoksi suoritukseksi hän ei arvioinut sitäkään, kun hän kahdessa viikossa järjesti jahtimiehille tusinan hirviä hengiltä. Mutta niin sanottua urheilumetsästystä tämä viiden karhun kaataja ei hyväksy. Sitä hän pitää metsästyksen pilantekona. Oikea metsästäjä on pyynnillä yksin ja saa saalista. Mutta "lauma tyhmiä, punalakkisia äijänkolsoja mettässä on häpeäksi koko maalle," Ek totesi.

Luvallisen metsästämisen lisäksi Ekillä on kokemusta myös salametsästyksestä, josta hänellä lienee suomenennätys, sillä hän on kaatanut yli kaksisataa hirveä. Toimettomaksi salametsästyksen edessä eivät jääneet viranomaisetkaan, jotka etsivät kuumeisesti salametsästäjää aina helikoperivoimin. Kuuden vuoden ajan Ekin kuitenkin onnistui pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa. Ja salametsästyksen tarkoituskin oli vain saada valtiolle mahdollisimman paljon vahinkoa aikaan. Syyt olivat henkilökohtaiset.

Salametsästyksestä Ek luopui, kun hän ymmärsi, että paras ase viranomaisten päihittämiseksi oli kirjoituskone. Sen avulla Ek ryhtyi kuvaamaan muun muassa sitä, millaisen kissa ja hiiri -leikin hän aloitti viranomaisten kanssa salametsästyksen takia. Eikä hän malttanut olla kertomatta siitäkään, miten lama-ajan Suomi ajoi kansalaisia kodeistaan maantielle.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto