Hyppää pääsisältöön

Mestaripelimanni Tauno Krossin syksyisiä mietteitä

Tauno Krossi soittaa haitaria ja kertoo pelimannien kulttuurityön haasteista. Henkilökuvaa on kuvattu Krossin kotikylässä Laihian Potilassa 1977, vuosi mestaripelimannin arvonimen myöntämisen jälkeen ja vain reilu vuosi ennen Krossin kuolemaa.

Nimitys mestaripelimanniksi vuonna 1976 toi mukanaan kuuluisuutta. Krossi itse näki, että mestaruus velvoitti häntä työskentelemään kansanmusiikin hyväksi jakamalla tietoisuuttaan ja opettamalla uusia soittajia. Lisäksi piti kehittyä jatkuvasti itse muusikkona.

Ylikansallinen massamusiikki on jokaisen kansankulttuurin tuho.― Tauno Krossi

Mahdollisuudet keskittyä pelkästään kansanmusiikkiin olivat kuitenkin niukat. Pelimannimusiikilla ei lyönyt leiville. Ammatiltaan Krossi oli metallimies. Kaksoisrooli oli hankala, koska toisaalta päivätyö rajoitti musiikkityötä ja musiikki toisaalta päivätyötä. Mestaripelimanni esittää ohjelmassa toiveen mahdollisista stipendeistä tai tukitoimista, jotta suomalainen kulttuurityö ei joutuisi tulevaisuudessa kärsimään.

Krossilla oli myös sanansa sanottavana myös puhtaasti kaupallisista sävellyksistä. Henkilökuvassa hän soitattaa radiosta Abba-yhtyeen Waterloo-kappaletta: "Kyllä sitä löytyy siis hyvääkin eri maiden iskelmätekijöiden joukosta, mutta hyvin paljon on sellaista, että mieluummin vääntää niinku ration kiinni", Krossi murahtaa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto