Hyppää pääsisältöön

Mestaripelimanni Tauno Krossin syksyisiä mietteitä

Tauno Krossi soittaa haitaria ja kertoo pelimannien kulttuurityön haasteista. Henkilökuvaa on kuvattu Krossin kotikylässä Laihian Potilassa 1977, vuosi mestaripelimannin arvonimen myöntämisen jälkeen ja vain reilu vuosi ennen Krossin kuolemaa.

Nimitys mestaripelimanniksi vuonna 1976 toi mukanaan kuuluisuutta. Krossi itse näki, että mestaruus velvoitti häntä työskentelemään kansanmusiikin hyväksi jakamalla tietoisuuttaan ja opettamalla uusia soittajia. Lisäksi piti kehittyä jatkuvasti itse muusikkona.

Ylikansallinen massamusiikki on jokaisen kansankulttuurin tuho.― Tauno Krossi

Mahdollisuudet keskittyä pelkästään kansanmusiikkiin olivat kuitenkin niukat. Pelimannimusiikilla ei lyönyt leiville. Ammatiltaan Krossi oli metallimies. Kaksoisrooli oli hankala, koska toisaalta päivätyö rajoitti musiikkityötä ja musiikki toisaalta päivätyötä. Mestaripelimanni esittää ohjelmassa toiveen mahdollisista stipendeistä tai tukitoimista, jotta suomalainen kulttuurityö ei joutuisi tulevaisuudessa kärsimään.

Krossilla oli myös sanansa sanottavana myös puhtaasti kaupallisista sävellyksistä. Henkilökuvassa hän soitattaa radiosta Abba-yhtyeen Waterloo-kappaletta: "Kyllä sitä löytyy siis hyvääkin eri maiden iskelmätekijöiden joukosta, mutta hyvin paljon on sellaista, että mieluummin vääntää niinku ration kiinni", Krossi murahtaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto