Näkökulma: Rakkain lemmikkini – bakteeri

Piileekö bakteereissamme uusi lemmikkibisnes? Bakteerit saattavat esimerkiksi estää meitä lihomasta ja suojata allergioilta. Kaikenlaisten virtuaalilemmikkien sijaan eikö olisikin hauska pitää lemmikkinä otuksia, jotka samalla edistävät omaa terveyttämme?

Bakteereita elelee kehossamme triljoonittain ja niiden yhteispaino on noin puolitoista kiloa. Nämä sisällämme elelevät eliöt vaikuttavat monin tavoin hyvinvointiimme, halusimme tai emme. Niiden valjastaminen lemmikeiksemme voisi siis olla hyödyllistä.

Pitävätkö lemmikkini minut laihana?

”Sinä et varmaankaan syö paljoa suklaata”, juuri tapaamani nainen kerran totesi minulle ja silmäili ruipeloa olemustani.

Hah, ulkonäkö ei kyllä kerro kaikkea.

Rakastan nimittäin suklaata. Moni ei varmasti uskoisi, jos tietäisi, kuinka paljon sitä syön – ja liki päivittäin.

”Emme ole sitä, mitä syömme, vaan sitä, mitä bakteerit tuottavat siitä, mitä syömme. Kun syömme, niin ruokimme bakteereitamme”, toteaa bakteeriopin professori Pentti Huovinen Tiedeykkösen radiojutussa sekä Yle Tieteen aiemmin julkaistussa artikkelissa.

Tietyt bakteerit saattavat aiheuttaa suklaanhimoa

Huovinen viittaa myös tutkimukseen, jonka mukaan tietyt bakteerit saattavat aiheuttaa meille esimerkiksi juuri suklaanhimoa.

Toisaalta suolistobakteerimme saattavat vaikuttaa myös siihen, miten herkästi lihomme, kun syömme rasvaista ruokaa.

Tutkimuksissa onkin havaittu, että bakteereilla on ehkä osuutensa siinä, miten tehokkaasti ravinnosta saatava liikaenergia varastoituu rasvaksi ja liikakiloiksi.

On myös havaittu, että laihan ja lihavan ihmisen bakteeristo eroavat toisistaan. Eräässä tutkimuksessa siirrettiin hoikkien ihmisten sekä lihavien ihmisten suolistobakteeristoa koehiiriin ja todettiin, että jälkimmäiset hiiret pulskistuivat enemmän.

Onko siis väliä, jos bakteerini aiheuttavatkin minulle suklaanhimoa, jos ne myös tehokkaasti ahmivat kaiken suklaan ja hävittävät sen puolestani? Ehkä juuri lemmikkieni ansiosta pysyn herkuttelusta huolimatta hoikkana.

Uudenlainen lemmikkibisnes

Mutta eikö ole epäreilua, että toiset ihmiset ovat saaneet lemmikeikseen sellaisia bakteereja, jotka sallivat heidän herkutella ilman, että se näkyy painonnousuna, kun taas toisilla on riesanaan ”lihottavia” bakteereja, joiden takia rasva varastoituu heidän kehoonsa helposti?

Tässähän on selvä markkinarako uudenlaiselle lemmikkibisnekselle. Missähän vaiheessa erilaisten painonhallinnan kikkakonstien rinnalla aletaan kaupata bakteereja, jotka pitävät meidät hoikkina?

Ihmisillähän tuntuu myös olevan tarvetta erilaisille hoidokeille. Tamagotchi-virtuaalilemmikit olivat kuuminta huutoa 90-luvun lopulla, ja 2000-luvulla erilaisia ”lemmikkejä” on hoivattu tietokonepelien ja älypuhelinsovellusten kautta.

Teknologia on jo siirtymässä ihmisten iholle, joten eikö jo olisi aika siirtää ”lemmikkipelitkin” seuraavalle tasolle – nimittäin kehomme sisään. Bonuksena näiden lemmikkien hoito jopa edistäisi terveyttämme.

Siitä nyt vaan joku startup-yritys kauppaamaan suolistobakteereja ja kehittämään niille hoito-ohjelmaa.

Pöpöt edistävät terveyttäni

Bakteereja on kehossamme kaikkialla, eniten iholla, limakalvoilla ja suolistossamme. Niiden hoito kannattaa, vaikkei olisi ongelmia painon kanssa.

Professori Pentti Huovinen on todennut, että aineenvaihdunnan lisäksi kehomme bakteereilla on suuri rooli esimerkiksi immuuni- eli puolustusjärjestelmässämme.

Mullan mussuttaminen kannattaa

Vaikka osa bakteereista aiheuttaakin meille sairauksia, niin ne myös suojaavat meitä niiltä.

Kun koko ihmisen bakteeristoa opitaan ymmärtämään, niin pystytään kenties hoitamaan tehokkaammin erilaisia sairauksia, kuten diabetesta – nimittäin laittamalla bakteerimme vaihtoon.

Bakteereilla on myös suuri merkitys immuniteettimme kehittymisessä sekä esimerkiksi allergioiden synnyssä.

Mitä enemmän ihminen altistuu lapsesta asti erilaisille bakteereille, sitä monimuotoisempi bakteerikanta hänelle kehittyy. Monipuolinen bakteeristo taas suojaa allergioilta. Liian steriileissä oloissa tällaista bakteeristoa ei kuitenkaan pääse syntymään.

Ironista kyllä, mutta epähygieenisyys kannattaa.

Voin siis olla ylpeä niistä muistoista, kun lapsena mussutin kesäisin multaa puutarhassa ja talvisin lunta puistossa. Lisäksi lempileikkini oli kuvitella olevani koiranpentu – join siis muun muassa vettä perheemme koiran kanssa samasta vesikupista.

Vanhempieni ystäville se oli järkytys, mutta nykyisinhän sanotaan, että karvainen lemmikki lapsiperheessä auttaa lapsia välttymään allergioilta.

Minä ainakin vältyin.

Nyt siis kaikki elelemään sopusoinnussa niin ympäristömme kuin sisällämme olevien bakteerien kanssa!

Kuuntele ihmisten ja bakteerien välisestä suhteesta Tiedeykkösen radio-ohjelmasta:

Lataa

Ympäristön mikrobeista ja niiden vaikutuksesta esimerkiksi allergioihin keskustellaan täällä:

Lataa