Hyppää pääsisältöön

Cthulhu kutsuu hulluuteen

Yksinkertaisesti Roolipeliksi nimetyssä ohjelmassa vuodelta 1990 kerrotaan perinteisten kynä ja paperi -roolipelien perusteista. Esimerkkinä toimii yhdysvaltalaiskirjailija Howard Phillips Lovecraftin luomuksiin pohjautuva kauhuroolipeli Call of Cthulhu eli Cthulhun kutsu. Pöydän ympärille kokoontuneet pojat toimivat oppaina roolipelin maailmaan nopanheittelyn lomassa.

Sana roolipeli tuo useimmiten mieleen fantasiamaailmoihin sijoittuvat miekka ja magia -seikkailut. Pelaajat eläytyvät luolastoissa ja muissa vaarantäyteisissä paikoissa samoileviksi sankareiksi, jotka käyvät taistoon örkkejä, lohikäärmeitä ja muita enemmän tai vähemmän vihamielisiä olentoja vastaan.

Vuonna 1981 julkaistu Cthulhun kutsu ei edusta tätä klassista arkkityyppiä. Pelaajat eivät ole myyttisiä sotureita vaan tavallisia ihmisiä, jotka sotkeutuvat yliluonnollisiin tapahtumiin. Muinaisia kauheuksia kohdatessa taistelu on harvoin järkevää, vaan pelaajien täytyy turvautua muihin ratkaisuihin selvitäkseen. Mysteerien vyyhdin syventyessä pelihahmoja uhkaa kuoleman lisäksi mielenterveyden menetys. Maailmassa on asioita joiden kohtaaminen on liikaa ihmismielelle.

Pelin innoittajana toimii Cthulhu-mytologia, joka sai alkunsa kauhukirjailija H. P. Lovecraftin tarinoista. Lovecraftin luoma tarusto pahoista muinaisista jumalista toimi taustana useissa hänen teoksissaan. Suuri osa mytologiasta on kuitenkin Lovecraftin töistä inspiroituneiden myöhempien kirjoittajien aikaansaannosta, eikä vastaa täysin Lovecraftin alkuperäistä ajatusta ihmiskunnan mitättömyydestä kosmisten kauhujen katveessa. Lovecraftin seuraajien näkemys ei ollut niin toivoton, vaan maailmassa vallitsee hyvän ja pahan välinen taistelu.

Synkästä lähdemateriaalista huolimatta itse ohjelma on varsin kepeä tunnelmaltaan. Pojat kertovat innokkaasti pelimekaniikasta ja taustatarinasta valoisassa huoneessa. Tutuksi tulee esimerkiksi 20-sivuinen noppa. Pelinjohtajan rooli kiertää pelaajien kesken seikkailusta toiseen, nyt vuorossa on Lauri Tolkki. Hän kertoo kuinka pelinjohtaja huolehtii muun muassa siitä, että ”hirviötkin saavat välillä vuoron lyödä.”

Ennen seikkailun alkua luodaan roolihahmot. Janne Niinisaaren hahmo on parapsykologi. Mukana kulkee revolveri, Raamattu, taskulamppu, rannekello, veitsi ja trumpetti. Kaikelle voi tulla käyttöä pelin edetessä, jopa trumpetille.

Ohjelma loppuu poikien roolihahmojen suunnatessa New Yorkiin tutkimaan biljardisalin alta kuuluvia omituisia ääniä. Pelin luonne huomioiden sieltä löytynee muutakin kuin rottia.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto