Hyppää pääsisältöön

Heikki Lampela tietää syytettyjen syvimmät salaisuudet

Asianajaja Heikki Lampela on tullut tutuksi suurta huomiota saaneista oikeudenkäynneistä. Asianajaja on päämiehelle tärkeä henkilö, jolle kerrotaan syvimmät salaisuudet. Lampelan tunnetuimpia tapauksia on ollut esimerkiksi Bodominjärven surmat, insuliinimurhista tuomittu Aino Nykopp-Koski sekä Timo Rädyn ja Hilkka Ahteen välinen työpaikkakiusaamisjuttu. Usein paras puolustus on kertoa totuus.

Tietolaatikko

Heikki Lampela (s. 12.4.1961) on oikeustieteen kanditaatti, varatuomari ja asianajaja.

Hän on toiminut muun muassa puolustusasianajajana, syyttäjänä, nimismiehenä ja käräjätuomarina.

Poliisi-tv:n jutussa Heikki Lampela kertoo, miten lähestyy kovistakin rikoksista epäiltyjä. Epäillyt tukeutuvat asianajajaansa kuin viimeiseen pelastusrenkaaseen, mutta onko Lampela paholaisen asianajaja?

”Usein päämiehen totuus on ristiriidassa muun, uskottavamman, henkilötodistelun kanssa, mutta puolustusasianajajan tehtävä on heijastaa päämiehen näkemyksiä, ei omia näkemyksiään”, Lampela kuvailee työtään.

Uransa alkuaikoina hän ihmetteli, miksei murhista syytetyt kadu tekoaan, vaan miettivät montako vuotta he saavat vankeutta teostaan.

”Tajusin, että ihminen, joka kykenee kolme kertaa työntämään puukon kanssaihmiseen, ei ota kanssaihmistä huomioon millään tavalla.”

Lampela pääsee käsiteltävään juttuun parhaiten käsiksi, kun syytetty kertoo yksityiskohtaisesti tapahtumien kulun. Hän käy myös rikospaikalla, jotta osaa narauttaa todistajan mahdollisesta valheesta. Hän on valmis tarvittaessa myös asettumaan uhrin asemaan.

”Jos on tarpeen, asetun maahan makaamaan ja kysyn, mihin hän sitten teki. Silloin tulee paras mielikuva siitä, mitä tapahtui. Monet eivät osaa sitä suullisesti selittää”, Lampela kertoo.

"Tässä työssä pääsee ihmisten syvimpiin salaisuuksiin. Kun hoidan heidän asioitaan, he kertovat syvimmät salaisuutensa. Normaalissa kanssakäymisessä se on pintapuolista", Lampela kehuu ammattiaan.

Avioliitto sitouttaa isäksi ja äidiksi

Radiokanava YleQ:n Passikuva-ohjelmassa Lampela kertoo, millainen ihminen löytyy asianajajan tittelin takaa.

Heikki Lampela on sukujuuriltaan osittain romani. Romanitaustasta ei ole ollut hänen oman arvionsa mukaan hänelle juurikaan hyötyä.

”Nuorempana olen kokenut olevani täysin suomalainen, Stadin kundi, enkä neljäsosaromani. Jokaista pitäisi kohdella täysin suomalaisena, ihonväristä välittämättä. Se vähentäisi syrjäytymistä, kun ei ajeta marginaaliin ja koeta erilaiseksi.”

Avioliittoon Lampela suhtautuu lupauksena perustaa perhe ja pitää huolta lapsista. Avioliitto on erityisen tarpeellinen silloin, kun aiotaan hankkia lapsia.

”Ennen kuin naimisiin mennään, pitäisi harkita, tuleeko liitto kestämään, sillä avioliittoon kuuluu usein lasten hankkiminen. Asiakkaani, jotka ovat syrjäytyneet, syrjäytyminen on vanhempien vika. He ovat kasvaneet ilman lämpöä, rakkautta ja huolenpitoa, vailla turvallisuuden tunnetta", Lampela pohtii.

"Kun hankitaan lapsia, mennään avioliittoon. Jos ei hankita, ei mennä avioliittoon. Avioliitto on isäksi ja äidiksi sitoutumista", Lampela miettii.

Passikuva-ohjelmassa Lampela sai valita musiikkia soitettavaksi. Musiikkia on leikattu pois tekijänoikeudellisista syistä.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto