Hyppää pääsisältöön

Kemijoen lohet saivat piispatkin tukkanuottasille

Kemijoki oli aikoinaan Euroopan parhaita lohijokia. Lohta oli niin paljon, että jopa Upsalan ja Turun piispat ajautuivat riitoihin Kemijoen lohikymmenyksistä ja verotusoikeuksista.

Suomen pisin joki onkin vaikuttanut alueen asutukseen kivikaudesta asti. Noin 550 kilometriä pitkä joki oli sodan jälkeisiin vuosiin saakka Euroopan parhaita lohijokia. Vuosittainen lohisaalis oli jopa 160 tonnia.

Kalansaaliiden lisäksi joki oli myös merkittävä uitto- ja kulkuväylä. Joella oli jopa säännöllistä laivaliikennettä. Matkustajalaivat Wiiri ja Wanttaus liikennöivät 1900-luvun alusta 1920-luvun lopulle asti.

Lapin sodan jälkeen alkoi kuitenkin kiivas rakentaminen. Laivaliikenne loppui, ja niin loppuivat myös komeat kalansaaliit, kun lohen nousu estyi voimalaitospatojen myötä.

Sodan seurauksena Suomi menetti 30 prosenttia vesivoimastaan. Maa tarvitsi kuitenkin kipeästi energiaa teollisuutta, jälleenrakennusta ja sotakorvausten maksua varten, ja Kemijoki päätettiin valjastaa.

Ensimmäinen voimalaitos rakennettiin vuonna 1946 Isohaaraan. Petäjäskosken laitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1953. Seuraavina vuosina olivat vuorossa Pirttikoski ja Vaajakoski.

Kemijoki valjastettiin vauhdilla, ja 1950- ja 1960-luvuilla voimalaitoksia rakennettiin miltei sarjatyönä. Uusi laitos nousi jauhamaan sähköä lähes joka toinen vuosi. Kaikkiaan Kemijokeen rakennettiin 21 voimalaitosta.

Voimalaitosten rakentaminen muokkasi maisemaa monin tavoin. Kemijärven säännöstelyn lisäksi tarvittiin myös tekoaltaita. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat hautaisivat alleen vanhoja asuinalueita ja perinteisiä lapinkyliä.

Tekoaltaiden rakentamisesta on kiistelty vuosikymmenten ajan. Vuotoksen altaan rakentamisesta on riidelty 1950-luvulta asti. Jos allas rakennettaisiin, se peittäisi alleen mm. Pelkosenniemen Suvannon kylän, joka on harvoja saksalaisten hävitykseltä säästyneitä lapinkyliä.

Voimalaitosten rakentaminen on tuonut alueelle myös työtä ja vaurautta. Haittapuolia ovat hyvän lohijoen menetys ja maiseman peruuttamaton muutos.

Vuonna 1963 valmistuneessa, Osmo Visurin toimittamassa ohjelmassa kuvataan Kemijoen rakentamista, arvoidaan joen merkitystä alueen asukkaille ja muistellaan historiallisia kalansaaliita.

Teksti: Reijo Perälä

Lapin voimavirta

Tuotanto: Yleisradio 13.11.1963
Toimittaja ja ohjaaja: Osmo Visuri

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto