Hyppää pääsisältöön

IPCC: Maapallo on muutoksen kourissa

Kalat pakenevat ilmastonmuutoksesta lämpeneviä vesiä kohti maapallon napoja.
Kalat pakenevat ilmastonmuutoksesta lämpeneviä vesiä kohti maapallon napoja. Kuva: Katariina Hirvonen ipcc

Kalat, merilinnut ja muut merieliöt muuttavat jo joukolla kohti maapallon napoja. Metsäpalot Kilimanjaron rinteillä lisääntyvät. Suuren Valliriutan korallit haalistuvat. Lohien vaellukset muuttuvat, ja enemmän tai vähemmän kaikkien viljojen kasvu heikkenee.

Muun muassa nämä ovat jo tehtyjä havaintoja siitä, mitä maapallolla on tapahtumassa, kun planeettamme lämpenee. Esimerkit käyvät ilmi hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n maanantaina 31.3. julkaisemasta uuden suuren arviointiraporttinsa (AR5) toisen, nimenomaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvittävän osan tiivistelmästä.

Merieliöstö muutoksen kourissa

On hurjaa kuvitella, miten elämä maapallolla on alkanut jo vaeltaa kohti viileämpiä napoja. Merten suhteen IPCC:n tiivistelmä muun muassa kertoo, että kaikki muut tutkitut lajit paitsi osa rustokaloista ovat jo liikkeellä; niin luukalat, merilinnut kuin kaikki merenpohjan levät, nilviäiset ja selkärangattomatkin. Nopeinta vauhtia pitävät kasviplanktonit, jotka ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet yli 400 kilometriä vuosikymmenessä.

Tämä muutos heijastuu myös ihmiseen. IPCC toteaa, että nykymenolla joskus vuoden 2050 paikkeilla merieliöiden uudelleen jakautuminen – ja trooppisilla sekä muilla herkillä alueilla lajiston väheneminen – haastaa kalastuselinkeinon jatkumisen.

Muutenkin meret ovat liemessä. Lämpeneminen johtaa myös siihen, että vähähappiset ja suorastaan hapettomat alueet merten pohjassa laajenevat. Oma rinnakkaisongelmansa on puolestaan merten happamoituminen, joka estää muun muassa kalkkikuoristen eliöiden kasvun. Happamoituminen johtuu siitä, että meret imevät itseensä ilmakehän lisääntyvää hiilidioksidia, ja se etenee etenkin napa-alueiden läheisyydessä, kylmillä vesillä. Täten lämpeneminen työntää lajeja pois tropiikista, mutta happamoituminen on hiljalleen alkamassa vaikuttaa navoilla.

Kaikkien näiden eri tekijöiden vuoksi tutkijat katsovat, että jo kaikkein lohdullisimmankin lämpenemisskenaarion mukaan merten eliöstön kokonaistuottavuus alkaa tällä vuosisadalla vähetä.

Massasukupuutto maallakin?

Muutos etenee toki myös mantereilla. Tietyillä alueilla puiden kasvu on heikentynyt, ja tuholaisten joukkoesiintymät yleistyneet. Yhtäällä taas sateisuuden muutosten seurauksena jokien virtaamat voimistuvat (mm. arktisilla alueilla) ja toisaalla heikkenevät (mm. Afrikassa). IPCC jopa listaa, että eliöt, ovat paitsi muuttamassa, myös muuttumassa – geneettisesti. Tämä on havaittu muun muassa australialaisten perhosten ja lintujen suhteen. Ne yrittävät sopeutua lämpenemiseen.

Laajemmin ottaen raportti toteaa, että 3 asteen globaali lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä johtaisi ”laajaan biodiversiteetin menetykseen”. Toisin sanoen merkittävään sukupuuttoaaltoon. Hieman lakonisesti tutkijayhteisön teksti muistuttaa, että jo ”nykyistä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta hitaammat luonnolliset maapallonlaajuiset ilmastonmuutokset aiheuttivat menneiden miljoonien vuosien aikana merkittäviä ekosysteemien siirtymiä ja lajien sukupuuttoja”.

Sopeutuminen edellyttää hillintää

IPCC:n uuden AR5-raportin toisen, pian aivan kokonaisuudessaan julkaistavan, osan alaotsikko kuuluu Impacts, Adaptation, and Vulnerability eli suomeksi Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus. Sen nyt julkaistu tiivistelmä tekee laajoilla taulukoillaan selväksi, että vaikka vielä seuraavien muutamien vuosikymmenten ajan erilaisilla sopeutumistoimilla voitaneen merkittävästi helpottaa ihmisen pärjäämistä uudessa ilmastossa, niin vuosisadan loppupuolella sopeutumistoimet eivät enää oikeastaan pure.

Ellei sitten ilmastonmuutosta saada merkittävästi hillittyä. Mikä onkin sitten toinen tarina. Ja siitä kertoo AR5:n kolmas ja viimeinen osa, jonka tiivistelmä julkaistaan Berliinissä kahden viikon kuluttua.

Aiheesta lisää Yle Uutisissa

IPCC news twitterissä

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede