Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Suomi voi lämmetä jopa yli 10 astetta – vaiettu uutinen

Maapallon lämpenemisennusteita
Maapallon lämpenemisennusteita. Maapallon lämpenemisennusteita Kuva: IPCC 2013 ilmastonmuutos

Suomi voi tämän vuosisadan loppuun mennessä lämmetä jopa yli 10 astetta. Näin kertovat tutkimukset. Mielestäni tämä voisi olla isokin uutinen, mutta jostain syystä tämä tieto on hyssytelty tainnoksiin.

Nyt, kun uusimassa IPCC-uutisoinnissaan maan suurin sanomalehti päätyi kirjoittamaan, että nykymenolla ”hurjimpien ennusteiden mukaan ilmasto lämpenisi Suomessa jopa kuudella asteella”, yritän tehdä asiasta oikein perusteellisesti selvää. Olen kyllä kirjoittanut mediassa hyvin yleisestä 6 asteen harhasta ennenkin – ilmeisesti tuloksetta.

Haarukoin seuraavassa erilaisia, tieteeseen perustuvia ”hurjimpia arvioita” Suomen lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä:

Suomi lämpenee jopa 6 astetta

Tämä käsitys perustuu siihen, että IPCC:n tuoreimman arviointiraportin (AR5, 2013) pahimman ennusteryppään (RCP8.5) mukaan maapallo lämpenee keskimäärin noin 3,7 astetta. Tältä pohjalta Suomen Ilmatieteen laitos on sitten viime syksynä julkaistussa SETUKLIM-tutkimuksessaan laskenut, että Suomi lämpenisi 6 astetta.

Suomi lämpenee jopa 8 astetta

Ongelma edellisessä on kuitenkin se, että itse asiassa IPCC:n AR5-raportti kylläkin antaa maapallon lämpenemisen koko ennustehaarukan ”hurjimmaksi arvoksi” noin 5 astetta. Yleensä puhutaan 4,8 asteesta, mutta tämä on laskettu noin vuodelle 2090. Vuodelle 2100 ennuste asettuu sen sijaan jopa 5,4 asteen paikkeille (kuva yllä).

Niinpä, jos maapallo lämpenee 5 astetta, Suomi lämpenee edellä mainitun SETUKLIM-tutkimuksen antaman suhdeluvun (1,62) perusteella yli 8 astetta.

Suomi lämpenee jopa 10 astetta

Toisaalta SETUKLIMissä käytetty suhde koko maapallon ja Suomen lämpenemisen välillä on kohtalaisen varovainen. Kuten esimerkiksi johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta maanantaina 31.3. tuoreimman IPCC-raportin julkistustilaisuudessa totesi, olemassa olevan tutkimuksen perusteella Suomi lämpenee koko maapalloon verrattuna puolitoista tai jopa kaksi kertaa enemmän. Tämä selittyy Suomen pohjoisella sijainnilla.

Joten, kun nyt kerran haetaan sitä ”hurjinta” arviota, niin 5 astetta kerrottuna kahdella on 10 astetta. 5,4 astetta kerrottuna kahdella lähentelisi jo 11 astetta.

Myös mainittu SETUKLIM-tutkimus kertoo, että "Suomessa vuoden keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin". Tulkitsen tämän niin, että paras tieteellinen ymmärrys on lähempänä kaksinkertaista kuin puolitoistakertaista lämpenemistä.

Suomi lämpenee jopa 11 astetta

Tulevasta lämpenemisestä puhuttaessa tulee olla tarkkana myös annetun ”ennusteen” vertailuajankohdan suhteen. Yleensä lämpeneminen suhteutetaan joko noin 1990-luvun tilanteeseen tai esiteolliseen aikaan. Näiden välinen lämpötilaero on lähes yksi aste.

Toisin sanoen, koska edelliset laskelmat suhteutuvat 1990-lukuun, niin verrattuna esiteolliseen aikaan Suomi voi niiden pohjalta lämmetä jopa 11 astetta. Tai aivan pahimmillaan voitaisiin lähennellä jopa 12 astetta.

Täsmällisyys vertailuajanjaksossa käy jatkuvasti yhä tärkeämmäksi, sillä uusimmissa raporteissaan IPCC tuntuu suoltavan käyttöön yhä uusia vertailukausia.

Summa Summarum: Suomi voi lämmetä jopa 10 astetta!

Ehdotankin täten, että jatkossa – kunnes tiede kenties joskus taas muuta osoittaa – suosittaisiin vaikkapa huudahdusta, että ”hurjimpien ennusteiden mukaan Suomi voi tällä vuosisadalla lämmetä jopa 10 astetta”. Tai jos haluaa olla pykälää tai kahta varovaisempi, voi käyttää 9 tai 8 astetta.

Varoitus 6 asteesta sinä hurjimpana lämpenemisenä on kuitenkin hylättävä. Sen käytön myötä täysin perusteetta heitetään romukoppaan IPCC:n julkistamien ilmastomallinnusten oikeasti pahimmat ennusteet noin 5 astetta lämpenevästä maailmasta. Itse asiassa, IPCC on itsekin maininnut kaikkien yksittäisten mallinnustulosten olevan sinänsä yhtä todennäköisiä. Moinen silottelu ohittaakin olan kohautuksella osan maailman ilmastotieteestä.

Näin Suomessa on kuitenkin tähän asti toimittu. Ilmiö kertoo hyvin suomalaisesta ilmastohissuttelusta.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.