Hyppää pääsisältöön

Venäjällä on vain hyvää ja erittäin hyvää vodkaa

Ria Karhilan, Rami Lindholmin ja Hannu Kariston palkittu radiodokumentti Venäjä – Vodka – Venäjä vuodelta 1996 käy läpi Venäjän historiaa vodkapullon läpi katsottuna. Dokumenttiin on myös poimittu autenttisia viisauksia venäläisistä viinapöydistä.

Tietolaatikko

1800-luvulla vodkan arvellaan tuottaneen jopa 40% Venäjän valtion tuloista ja se on myöhemminkin ollut merkittävä tulonlähde valtiolle. Suurimmillaan vodkan prosentuaalisen kulutuksen arvioidaan olleen 1910-luvulla, jolloin liki 90% kaikesta Venäjällä nautitusta alkoholista oli vodkaa.
Radiodokumentti voitti Yleisradion koulutusrahasto KOURAn sivistyspalkinnon.

Vodkaa on valmistettu Venäjällä ainakin 1400-luvulta lähtien. Venäjän tsaari Pietari Suuri (hallitsijana 1682–1725) halusi valtiolle suurimman mahdollisen voiton vodkan myynnistä. Hän määräsi maahan vuonna 1705 vuokralle ottoon perustuvan myyntijärjestelmän, jolloin viinan valmistajina ja myyjinä toimivat lopulta valtion rikkaimmat ihmiset.

Venäjän kansa ei kestänyt järjestelyä ja pian tsaari joutui julistamaan vodkanpolton vapaaksi elinkeinoksi. Siitä tuli nopeasti osa maanviljelyä ja pian lähes kaikki maan viljanviljelijät valmistivat myös vodkaa.

”Kun juo paljon vodkaa, olisi syötävä myös tukevasti”

Viisikymmentä vuotta myöhemmin keisarinna Katariina Suuri antoi jälleen viinanpolton yksinoikeuden aatelisille. Vuonna 1819 keisari Aleksanteri I taas asetti vodkalle ankaran valtion monopolin. Valtio vastasi yksin viinan tuotannosta ja tukkukaupasta. Salapolttoa asetukset eivät kuitenkaan onnistuneet kitkemään.

Vuonna 1855 Venäjän ministeriö päätti, että vodkan myynnissä siirrytään pulloyksiköihin. Aiemmin viinaa oli myyty ämpäreittäin. Samalla Venäjän kapakoissa alettiin tarjoilla myös ruokaa. Kapakat muuttuivat ravintoloiksi, mutta kansalaisten juomatavat eivät muuttuneet vielä vuosiin. Venäläiset olivat tottunut juomaan vodkansa ilman kyytipoikia.

"Vodka on luonnon meille suoma ihmisoikeus, jota eivät bolševikitkaan pystyneet meiltä viemään"

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä oli kieltolaki voimassa ja vuoden 1917 vallankumouksen myötä sitä jatkettiin edelleen. Virallisesti vodkan tuotantoa jatkettiin vasta vuonna 1923.

Mihail Gorbatšovin perestroikan myötä Neuvostoliitossa aloitettiin taistelu juopottelua vastaan. Ilman kunnollisia pohjatietoja käynnistetty kieltolaki tuhosi vodkatehtaita mutta myös vodkan laadun.

”Vodka on kuolinsyy ja kuolema syy juoda vodkaa”

Kellareissa toimivat tehtaat tuottivat ilman valvontaa vuosikausia korvikevodkaa, joka oli pahimmillaan myrkkyä ja parhaimmillaankin vain lähes juotavaa.

Kieltolakiasetus todettiin lopulta vuonna 1990 virheelliseksi. Aloitettiin kampanja, jonka tarkoituksena oli parantaa vodkan laatua sekä sille syntynyttä huonoa mainetta.

Radiodokumentin aikaan elintaso on Venäjällä nousussa ja vodkakulttuuri koetaan osaksi kansallisidentiteettiä. Sananlaskun mukaan ei ole pahaa vodkaa. On vain hyvää ja erittäin hyvää vodkaa.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto