Katja Solla
Yle
Mainosten räikeät tarjoushinnat huutavat: Nyt kiireesti ostoksille! Oikean tarjouksen tunnistaminen ei kuitenkaan ole niin helppoa. Mainoksista ei aina selviä, milloin tarjoukset ovat voimassa. Hintoja on myös hankala verrata, koska normaalihintaa ei ole pakko kertoa. Paperisessa mainoslehdessä voi olla jopa vanhentuneita hintoja.
Tarjousmainonnan keinot on mietitty tarkasti. Käytössä ovat monet psykologiasta tutut tehokeinot. Isolla präntätty hinta luo mielikuvan hyvästä tarjouksesta. Kun mainoksessa lukee ”vain kolme päivää” tai ”rajoitettu erä”, herää mielikuva ainutlaatuisesta tilaisuudesta.
Väreistä keltainen kiinnittää huomion tehokkaimmin. Ei ihme, että Stockmannin Hulluilla päivillä tungeksitaan.
- Keltainen herättää epämiellyttäviä tunteita, mutta myös voimakasta ruumiillista aktivaatiota. Vihreä väri liittyy yleensä positiivisiin emootioihin, mutta se ei herätä niin paljon huomiota kuin keltainen väri. Punainen on sitten jotain näiden väliltä, selvittää Niklas Ravaja, sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopistosta.
Citymarketin tarjousten perässä ei kannata juosta
K-Citymarketin suurta ja värikästä Viikkolehteä jaetaan koteihin ympäri maata. Osa lehden tarjouksista on alueellisia. Lehden etusivulla lukee ”Tarjoukset voimassa to-ke”. Lukija olettaa, että koko lehti on voimassa viikon päivät.
Kuningaskuluttaja kierteli markettia ja kävi läpi yhden Viikkolehden ruokatarjoukset, kun etusivun lupaama viimeinen voimassaolopäivä oli ohi. Yllätys oli melkoinen: Citymarketin Viikkolehden 26 ruokatuotteesta peräti 20 oli edelleen tarjouksessa.
Osa lehden ruokatuotteista oli tarjouksessa kuukauden ajan. Ruokien plussakorttitarjoukset kestivät peräti kaksi kuukautta. Myös viikkolehden vaatteet ja kosmetiikka olivat tarjouksessa useita viikkoja.
Vain etusivulla mainostetut tarjousruoat olivat muuttuneet normaalihintaisiksi – tai sitten ne olivat kokonaan loppuneet.
Vanhoista tarjouksista 26:sta peräti 20 oli edelleen tarjouksessa.
K-Citymarketit tempaisevat myös Mammutti-kampanjallaan pari kertaa vuodessa. Postilaatikoihin kolahtaa yhden kampanjan aikana peräti kolme isoa Mammutti-mainoslehteä.
Lehden etusivulta saa sen käsityksen, että hinnat ovat voimassa neljä päivää. Oikeasti suurin osa lehtien hinnoista on voimassa koko tempauksen ajan, siis vajaat kaksi viikkoa. Jos kampanjan tuotteita haluaa ostaa, ei kauppaan useimmiten ole päivän päälle kiirettä.
Tarjous voimassa, ”ellei toisin mainita”
K-Citymarketin lehdissä lukee myös tarjousten voimassaoloajan perässä: ”ellei toisin mainita”. Maagiset sanat löytyvät myös kilpailijan, eli S-ryhmän Prisman, lehtimainoksista. ”Hinnat voimassa … asti ellei toisin mainita”.
Markkinointi on pielessä, jos vastaanottaja alkaa miettiä, miten ”ellei toisin mainita” pitäisi ymmärtää.
- Tarjouksen rajoitukset pitää ilmoittaa yksiselitteisesti, Kilpailu- ja kuluttajaviraston Mika Hakamäki vahvistaa.
Tarjouksen ja ALE:n erot
ALE eli alennusmyynti:
- koskee isoa tai laajaa joukkoa yrityksen tuotevalikoimasta
- kesto rajattu
- enintään 2 kk yhtäjaksoinen kesto
- enintään 3 kk kalenterivuodessa
Tarjous:
- voi koskea yksittäistä tuotetta, yhtä tuotetta tai tuotelajia
- tarjoustuote yksilöitävä
- tarjouksen kesto ilmoitettava (yleensä max 1 kk)
- tarjousajan päätyttyä tuotteesta perittävä normaalihintaa
Lähde: Kuluttaja-asiamiehen ohje
Omakehu on kaupoille sallittua: Voi olla vaikka "liikuttavan halpaa". Sitä kutsutaan kauppiaalliseksi kehumiseksi. Tosiasiaväitteet sen sijaan täytyy myös pystyä todistamaan.
- Elinkeinonharjoittaja saa pelata sellaisilla ilmaisuilla, joita ei voi mitata. Raja tosiasiaväitteen ja kauppiaallisen kehumisen välillä on kyllä hiuksenhieno. Olemme käsitelleet tätä rajaa vuosien varrella useiden yritysten kanssa, lakimies Mika Hakamäki kertoo.
Mainoksissa alkuperäistä hintaa ei ole pakko kertoa – pelkkä tarjoushinta riittää. Mainostajan on kuitenkin pystyttävä todistamaan kuluttaja-asiamiehelle, että tarjoustuotetta on myyty aikaisemmin kalliimmalla. Kuluttajallekin suluissa oleva ns. "ennen"-hinta antaa vinkkiä siitä, että kyseessä on aito tarjous.
Raja tosiasiaväitteen ja kauppiaallisen kehumisen välillä on hiuksenhieno
Jos tavaran normaalihinta kerrotaan, sen pitää olla se, millä tuotetta on myyty ennen tarjousta. Vanhempaa vertailuhintaa ei saa käyttää.
Edullinen uutuus - mutta mihin verrattuna?
Mainoksissa näkyy kirkuvia hintoja myös uutuustuotteiden vieressä. Niihin kannattaa suhtautua epäillen: Mihin verrattuna tämä on edullinen?
Esimerkiksi K-Citymarketin Viikkolehdessä mainostettiin isolla hiusväriuutuutta samalla hinnalla, mitä valmistaja suosittelee nettisivuillaan. Kyse ei tällöin varmasti ole tarjouksesta.
Keskolta ei haluttu tulla Kuningaskuluttajan haastatteluun.
Prismassa ei ole juuri ole tarjouksia
S-ryhmän markettiketjulla Prismalla riittää erilaisia teemapäiviä: On Kodinkoneviikkoa ja Housupäiviä. Prisman hinnat näkyvät mainoksesta riippuen erikokoisin kirjaimin, yleensä mustalla tai vihreällä värillä. Sanaa "tarjous" saa kuitenkin mainoksista hakemalla hakea. Siihen on syynsä: ketju ei juuri usko tarjouksiin.
- Prisman hinnoittelun perusajatus on pysyvä edullisuus. Kuluttajan ei tarvitse seurata päivittäisiä tarjoustuotteita, koska niitä ei juurikaan Prismassa ole, kertoo Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola HOK-Elannosta.
Tissola kertoo, että Prismassa ruoasta ja muista päivittäistavaroista 99,9 prosenttia on normaalihintaista. Käyttötavaroissa prosentti on Tissolan arvion mukaan ehkä 95.
Prismassa siis vain noin viisi prosenttia käyttötavaroiden valikoimista on tarjouksessa. Osa niistäkin on markkinoilta poistuvia malleja.
Prisman ruokamainos näyttää tarjoukselta, muttei ole sitä
Prisman ruokamainoksissa kuitenkin lukee joidenkin tuotteiden vieressä ”voimassa (tiettyyn päivämäärään) saakka”. Maallikon silmissä tämä näyttää tarjoukselta.
- Kyse ei ole tarjouksesta. Hedelmien ja vihannesten hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinnat voivat vaihdella paljonkin erityisesti satokauden alussa ja lopussa saatavuudesta riippuen.
- Vain osa hedelmien ja vihannesten hinnoista muuttuu kerran viikossa. Mielestämme on kuluttajalle selkeämpää ilmoittaa voimassaoloaika "varman päälle", vaikka hinnoissa ei muutosta tapahtuisikaan, Tissola selvittää.
Prisman yhdestä maaliskuun 2014 ruokamainoksesta löytyi yksi ainoa tarjoustuote: Norjalaisen lohifileen hinta oli voimassa muutaman päivän. Markku Tissolan mukaan tässä reagoitiin markkinahintaan. Lohi on yksi kilpailluimmista sisäänvetotuotteista.
Väristä ja kirjaimen koosta ei voi päätellä mitään
S-ryhmän Yhteishyvä-lehdessä mainostetaan Prisman käyttötavaroita sivukaupalla. Vihreät hinnat hyppäävät silmille ja saavat ajattelemaan tarjouksia. Väristä ja kirjaimen koosta ei kuitenkaan voi päätellä mitään – paitsi että S-ryhmä haluaa meidän huomiomme.
- Normaalihinnat erottaa siitä, että niissä ei ole sulkuhintoja tai muita merkintöjä hinnan vieressä, Tissola kertoo.
Sama koskee Prisman verkkokauppaa.
Prisman nettisivuilla käytetään vihreän värin lisäksi myös keltaista harhaanjohtavasti: Kauppakassi-verkkokaupassa osa hinnoista on keltaisella pohjalla. Ne ovat kuitenkin normaalihintoja, eivät suinkaan tarjouksia. S-ryhmä kutsuu keltaisia korostuksia ajankohtaisiksi vinkeiksi.
Kampanjatuote ei aina ole tarjouksessa
Useimmilla kaupan ketjuilla on teemapäiviä ja kampanjoita, jotka herättävät mielikuvan hinnan alennuksesta. Kampanjalla ei kuitenkaan ole virallista määritelmää. Sanaa ”kampanja” ei mainita kuluttajansuojalaissa. Myöskään kuluttajaviranomaiset eivät ole sen käyttöä arvioineet.
Kampanja tarkoittaa sitä, että tuotteeseen kohdennetaan mainontaa
Kauppa ei lupaa, että kampanjatuotteet olisivat tarjouksessa:
- ”Kampanja” tarkoittaa terminä sitä, että tuotteeseen kohdennetaan ajallisesti rajattua mainontaa, määrittelee Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola.
Kaupan mielestä kampanjatuote ei siis välttämättä ole tarjoustuote. Mutta jos kuluttajat mieltävät kampanjahinnat tarjouksiksi, kauppa liikkuu harmaalla alueella.
Paperille painettu tarjous voi muuttua kaupassa jopa edullisemmaksi
Tarjoukset ovat värikkäitä myös muualla kuin marketeissa. Kodinkoneliike Gigantti jakaa paperista tarjouslehteään joka viikko 1,9 miljoonaan kotiin.
Gigantin paperilehden hintoja ei kannata aivan orjallisesti uskoa. Maaliskuussa 2014 lehden etusivun tablettitarjouksen hinta aleni yllättäen jo tarjousviikon aikana.
Gigantin tablettitarjous aleni jo tarjousviikolla
- Tableteissa hintakilpailu on kovaa. Haluamme aina tarjota asiakkaille edullisimmat hinnat. Siksi tabletin hinta laskettiin 269 eurosta 239 euroon kampanjaviikon aikana, Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio kertoo.
Tällaisissa tapauksissa Gigantti lupaa palauttaa hinnanerotuksen niille, jotka ovat erehtyneet maksamaan lehden lupaaman hinnan tarjousviikon alussa.
- Pääsääntö meillä on, että hintoja nostetaan aina kampanjan jälkeen. Mutta kilpailluimmissa tuoteryhmissä hintataso saattaa laskea pysyvästi kilpailutilanteen sitä edellyttäessä. Ja jos ollaan tulossa tuotteen elinkaaren loppuun, hinnan lasku saattaa olla pysyvämpää, Gigantin Sainio kertoo.
Yleensä tarjous tarkoittaa tavallista halvempaa hintaa. Oikean tarjouksen tunnistaminen vaatii kuitenkin vaivannäköä.
Jos tarjoushinnan vieressä ei selkeästi kerrota aiempaa hintaa, kannattaa miettiä kahdesti. Myöskään isot ja värikkäät hinnat eivät aina merkitse oikeita tarjouksia.
Muokattu 17.4.15: Linkki lisätty.
