Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tunnistatko tarjouksen?

Mainosten räikeät tarjoushinnat huutavat: Nyt kiireesti ostoksille! Oikean tarjouksen tunnistaminen ei kuitenkaan ole niin helppoa. Mainoksista ei aina selviä, milloin tarjoukset ovat voimassa. Hintoja on myös hankala verrata, koska normaalihintaa ei ole pakko kertoa. Paperisessa mainoslehdessä voi olla jopa vanhentuneita hintoja.

Tarjousmainonnan keinot on mietitty tarkasti. Käytössä ovat monet psykologiasta tutut tehokeinot. Isolla präntätty hinta luo mielikuvan hyvästä tarjouksesta. Kun mainoksessa lukee ”vain kolme päivää” tai ”rajoitettu erä”, herää mielikuva ainutlaatuisesta tilaisuudesta.

Väreistä keltainen kiinnittää huomion tehokkaimmin. Ei ihme, että Stockmannin Hulluilla päivillä tungeksitaan.

- Keltainen herättää epämiellyttäviä tunteita, mutta myös voimakasta ruumiillista aktivaatiota. Vihreä väri liittyy yleensä positiivisiin emootioihin, mutta se ei herätä niin paljon huomiota kuin keltainen väri. Punainen on sitten jotain näiden väliltä, selvittää Niklas Ravaja, sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopistosta.

Citymarketin tarjousten perässä ei kannata juosta

K-Citymarketin suurta ja värikästä Viikkolehteä jaetaan koteihin ympäri maata. Osa lehden tarjouksista on alueellisia. Lehden etusivulla lukee ”Tarjoukset voimassa to-ke”. Lukija olettaa, että koko lehti on voimassa viikon päivät.

Näkymä Citymarketin Viikkolehdestä
Citymarket ilmoittaa tarjouksien voimassaoloajan, mutta käytännössä samat hinnat ovat voimassa pidempään. Näkymä Citymarketin Viikkolehdestä kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja kierteli markettia ja kävi läpi yhden Viikkolehden ruokatarjoukset, kun etusivun lupaama viimeinen voimassaolopäivä oli ohi. Yllätys oli melkoinen: Citymarketin Viikkolehden 26 ruokatuotteesta peräti 20 oli edelleen tarjouksessa.

Osa lehden ruokatuotteista oli tarjouksessa kuukauden ajan. Ruokien plussakorttitarjoukset kestivät peräti kaksi kuukautta. Myös viikkolehden vaatteet ja kosmetiikka olivat tarjouksessa useita viikkoja.

Vain etusivulla mainostetut tarjousruoat olivat muuttuneet normaalihintaisiksi – tai sitten ne olivat kokonaan loppuneet.

Vanhoista tarjouksista 26:sta peräti 20 oli edelleen tarjouksessa.

K-Citymarketit tempaisevat myös Mammutti-kampanjallaan pari kertaa vuodessa. Postilaatikoihin kolahtaa yhden kampanjan aikana peräti kolme isoa Mammutti-mainoslehteä.

Lehden etusivulta saa sen käsityksen, että hinnat ovat voimassa neljä päivää. Oikeasti suurin osa lehtien hinnoista on voimassa koko tempauksen ajan, siis vajaat kaksi viikkoa. Jos kampanjan tuotteita haluaa ostaa, ei kauppaan useimmiten ole päivän päälle kiirettä.

Tarjous voimassa, ”ellei toisin mainita”

Kuluttajaviraston lakimies Mika Hautamäki
Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki Kuluttajaviraston lakimies Mika Hautamäki haastateltava

K-Citymarketin lehdissä lukee myös tarjousten voimassaoloajan perässä: ”ellei toisin mainita”. Maagiset sanat löytyvät myös kilpailijan, eli S-ryhmän Prisman, lehtimainoksista. ”Hinnat voimassa … asti ellei toisin mainita”.

Markkinointi on pielessä, jos vastaanottaja alkaa miettiä, miten ”ellei toisin mainita” pitäisi ymmärtää.

- Tarjouksen rajoitukset pitää ilmoittaa yksiselitteisesti, Kilpailu- ja kuluttajaviraston Mika Hakamäki vahvistaa.

Tarjouksen ja ALE:n erot

ALE eli alennusmyynti:

  • koskee isoa tai laajaa joukkoa yrityksen tuotevalikoimasta
  • kesto rajattu
  • enintään 2 kk yhtäjaksoinen kesto
  • enintään 3 kk kalenterivuodessa

Tarjous:

  • voi koskea yksittäistä tuotetta, yhtä tuotetta tai tuotelajia
  • tarjoustuote yksilöitävä
  • tarjouksen kesto ilmoitettava (yleensä max 1 kk)
  • tarjousajan päätyttyä tuotteesta perittävä normaalihintaa

Lähde: Kuluttaja-asiamiehen ohje (.pdf)


Omakehu on kaupoille sallittua: Voi olla vaikka "liikuttavan halpaa". Sitä kutsutaan kauppiaalliseksi kehumiseksi. Tosiasiaväitteet sen sijaan täytyy myös pystyä todistamaan.

- Elinkeinonharjoittaja saa pelata sellaisilla ilmaisuilla, joita ei voi mitata. Raja tosiasiaväitteen ja kauppiaallisen kehumisen välillä on kyllä hiuksenhieno. Olemme käsitelleet tätä rajaa vuosien varrella useiden yritysten kanssa, lakimies Mika Hakamäki kertoo.

Mainoksissa alkuperäistä hintaa ei ole pakko kertoa – pelkkä tarjoushinta riittää. Mainostajan on kuitenkin pystyttävä todistamaan kuluttaja-asiamiehelle, että tarjoustuotetta on myyty aikaisemmin kalliimmalla. Kuluttajallekin suluissa oleva ns. "ennen"-hinta antaa vinkkiä siitä, että kyseessä on aito tarjous.

Raja tosiasiaväitteen ja kauppiaallisen kehumisen välillä on hiuksenhieno

Jos tavaran normaalihinta kerrotaan, sen pitää olla se, millä tuotetta on myyty ennen tarjousta. Vanhempaa vertailuhintaa ei saa käyttää.

Edullinen uutuus - mutta mihin verrattuna?

Mainoksissa näkyy kirkuvia hintoja myös uutuustuotteiden vieressä. Niihin kannattaa suhtautua epäillen: Mihin verrattuna tämä on edullinen?

Esimerkiksi K-Citymarketin Viikkolehdessä mainostettiin isolla hiusväriuutuutta samalla hinnalla, mitä valmistaja suosittelee nettisivuillaan. Kyse ei tällöin varmasti ole tarjouksesta.

Keskolta ei haluttu tulla Kuningaskuluttajan haastatteluun.

Prismassa ei ole juuri ole tarjouksia

S-ryhmän markettiketjulla Prismalla riittää erilaisia teemapäiviä: On Kodinkoneviikkoa ja Housupäiviä. Prisman hinnat näkyvät mainoksesta riippuen erikokoisin kirjaimin, yleensä mustalla tai vihreällä värillä. Sanaa "tarjous" saa kuitenkin mainoksista hakemalla hakea. Siihen on syynsä: ketju ei juuri usko tarjouksiin.

- Prisman hinnoittelun perusajatus on pysyvä edullisuus. Kuluttajan ei tarvitse seurata päivittäisiä tarjoustuotteita, koska niitä ei juurikaan Prismassa ole, kertoo Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola HOK-Elannosta.

Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola
Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola haastateltava

Tissola kertoo, että Prismassa ruoasta ja muista päivittäistavaroista 99,9 prosenttia on normaalihintaista. Käyttötavaroissa prosentti on Tissolan arvion mukaan ehkä 95.

Prismassa siis vain noin viisi prosenttia käyttötavaroiden valikoimista on tarjouksessa. Osa niistäkin on markkinoilta poistuvia malleja.

Prisman ruokamainos näyttää tarjoukselta, muttei ole sitä

Prisman ruokamainoksissa kuitenkin lukee joidenkin tuotteiden vieressä ”voimassa (tiettyyn päivämäärään) saakka”. Maallikon silmissä tämä näyttää tarjoukselta.

- Kyse ei ole tarjouksesta. Hedelmien ja vihannesten hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinnat voivat vaihdella paljonkin erityisesti satokauden alussa ja lopussa saatavuudesta riippuen.

Prisman mainos
Prisma ilmoittaa hintojen voimassaoloajan "varman päälle". Prisman mainos kuningaskuluttaja

- Vain osa hedelmien ja vihannesten hinnoista muuttuu kerran viikossa. Mielestämme on kuluttajalle selkeämpää ilmoittaa voimassaoloaika "varman päälle", vaikka hinnoissa ei muutosta tapahtuisikaan, Tissola selvittää.

Prisman yhdestä maaliskuun 2014 ruokamainoksesta löytyi yksi ainoa tarjoustuote: Norjalaisen lohifileen hinta oli voimassa muutaman päivän. Markku Tissolan mukaan tässä reagoitiin markkinahintaan. Lohi on yksi kilpailluimmista sisäänvetotuotteista.

Väristä ja kirjaimen koosta ei voi päätellä mitään

S-ryhmän Yhteishyvä-lehdessä mainostetaan Prisman käyttötavaroita sivukaupalla. Vihreät hinnat hyppäävät silmille ja saavat ajattelemaan tarjouksia. Väristä ja kirjaimen koosta ei kuitenkaan voi päätellä mitään – paitsi että S-ryhmä haluaa meidän huomiomme.

Tämä on tarjous, koska normaalihinta on ilmoitettu ns. sulkuhintana.
Tämä on tarjous, koska normaalihinta on ilmoitettu ns. sulkuhintana. Tämä on tarjous, koska normaalihinta on ilmoitettu ns. sulkuhintana. kuningaskuluttaja

- Normaalihinnat erottaa siitä, että niissä ei ole sulkuhintoja tai muita merkintöjä hinnan vieressä, Tissola kertoo.

Sama koskee Prisman verkkokauppaa.

Prisman nettisivuilla käytetään vihreän värin lisäksi myös keltaista harhaanjohtavasti: Kauppakassi-verkkokaupassa osa hinnoista on keltaisella pohjalla. Ne ovat kuitenkin normaalihintoja, eivät suinkaan tarjouksia. S-ryhmä kutsuu keltaisia korostuksia ajankohtaisiksi vinkeiksi.

Kampanjatuote ei aina ole tarjouksessa

Useimmilla kaupan ketjuilla on teemapäiviä ja kampanjoita, jotka herättävät mielikuvan hinnan alennuksesta. Kampanjalla ei kuitenkaan ole virallista määritelmää. Sanaa ”kampanja” ei mainita kuluttajansuojalaissa. Myöskään kuluttajaviranomaiset eivät ole sen käyttöä arvioineet.

Kampanja tarkoittaa sitä, että tuotteeseen kohdennetaan mainontaa

Kauppa ei lupaa, että kampanjatuotteet olisivat tarjouksessa:

- ”Kampanja” tarkoittaa terminä sitä, että tuotteeseen kohdennetaan ajallisesti rajattua mainontaa, määrittelee Prisma-ketjun aluejohtaja Markku Tissola.

Kaupan mielestä kampanjatuote ei siis välttämättä ole tarjoustuote. Mutta jos kuluttajat mieltävät kampanjahinnat tarjouksiksi, kauppa liikkuu harmaalla alueella.

Paperille painettu tarjous voi muuttua kaupassa jopa edullisemmaksi

Tarjoukset ovat värikkäitä myös muualla kuin marketeissa. Kodinkoneliike Gigantti jakaa paperista tarjouslehteään joka viikko 1,9 miljoonaan kotiin.

Gigantin paperilehden hintoja ei kannata aivan orjallisesti uskoa. Maaliskuussa 2014 lehden etusivun tablettitarjouksen hinta aleni yllättäen jo tarjousviikon aikana.

Gigantin tablettitarjous aleni jo tarjousviikolla

- Tableteissa hintakilpailu on kovaa. Haluamme aina tarjota asiakkaille edullisimmat hinnat. Siksi tabletin hinta laskettiin 269 eurosta 239 euroon kampanjaviikon aikana, Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio kertoo.
Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio
Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainio haastateltava

Tällaisissa tapauksissa Gigantti lupaa palauttaa hinnanerotuksen niille, jotka ovat erehtyneet maksamaan lehden lupaaman hinnan tarjousviikon alussa.

- Pääsääntö meillä on, että hintoja nostetaan aina kampanjan jälkeen. Mutta kilpailluimmissa tuoteryhmissä hintataso saattaa laskea pysyvästi kilpailutilanteen sitä edellyttäessä. Ja jos ollaan tulossa tuotteen elinkaaren loppuun, hinnan lasku saattaa olla pysyvämpää, Gigantin Sainio kertoo.

Yleensä tarjous tarkoittaa tavallista halvempaa hintaa. Oikean tarjouksen tunnistaminen vaatii kuitenkin vaivannäköä.

Jos tarjoushinnan vieressä ei selkeästi kerrota aiempaa hintaa, kannattaa miettiä kahdesti. Myöskään isot ja värikkäät hinnat eivät aina merkitse oikeita tarjouksia.

Muokattu 17.4.15: Linkki lisätty.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.