Hyppää pääsisältöön

Ilmatieteen laitos: Suomi voi lämmetä jopa 9 astetta

Maapallon ja Suomen lämpeneminen nykyisellä päästökehityksellä (RCP 8.5)
Maapallon ja Suomen lämpeneminen nykyisellä päästökehityksellä (RCP 8.5) Maapallon ja Suomen lämpeneminen nykyisellä päästökehityksellä (RCP 8.5) Kuva: Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö, 2013. Muokkaus: Katariina Hirvonen ilmastonmuutos

Kirjoitin viikko sitten jutun, jossa "uutisoin", että globaalin ilmastonmuutoksen takia Suomi voi lämmetä tällä vuosisadalla jopa yli 10 astetta. Jutullani kritisoin lähinnä sitä, että suomalaisessa mediassa tavataan yhä edelleen pitää hurjimpana arviona maamme lämpenemiselle 6 astetta, mikä nyt vain ei pidä paikkaansa.

Pian juttuni jälkeen sain Ilmatieteen laitokselta, johtaja Mikko Alestalolta sähköpostin, joka vahvisti juttuni pääviestin. Alestalo viittasi jo viime syksynä IPCC:n uusimman arviointiraportin yhteydessä julkaistuun kuvaan ja kirjoitti: "Katso oikean puolen Suomi -kuvaa. Suomea koskeva epävarmuusvälin mukainen pahin arvio lämpötilan nousulle on 8,2 astetta kohdistettuna jaksoon 2070-2099. Tasan vuoteen 2100 kohdistettu arvo olisi noin 9 astetta." Jostain syystä tämä viesti ei vain ole mennyt läpi.

Mutta, siis, oikeasti, unohdetaan jo hurjimpana arvona se 6 astetta. Ainakin kunnes tiede toista joskus - ehkä - kertoo.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede