Hyppää pääsisältöön

Mediakasvatusmenetelmissä muhii ideologinen riita

Päiväkodin lapset retkellä Vanhankaupunginlahdella.
Päiväkodin lapset retkellä Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Yle, Anu Heikkinen luonnossa kotonaan mörrintupa

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että mediakasvatusta tarvitaan yhä enemmän myös päiväkoti-ikäisille. Eri mieltä ollaan siitä, pitääkö mediakasvatuksessa käyttää teknologisia laitteita. Asia on merkittävä lasten hyvinvoinnin ja tasavertaisuuden kannalta, eikä rahallistakaan merkitystä voi väheksyä. Nopeasti vanhentuvissa laitteissa pyörii suuret summat rahaa.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö MEKUn erityisasiantuntija Saara Pääjärvi suhtautuu kriittisesti siihen, että medialaitteet kiellettäisiin päiväkodissa kokonaan.

- En ole toistaiseksi kuullut hyviä perusteluja sille, miksi mediateknologiasta vapaa tila olisi perusteltu pedagogisesti, hän lataa.

Pääjärven mukaan ajastus mediateknologiavapaasta päiväkodista perustuu romantisoituun käsitykseen lapsuudesta. Hänen mukaansa on pedagogisesti kestämätöntä ajatella, että päiväkodissa ei käytetä laitteita, koska lapset käyttävät laitteita muutenkin niin paljon. Lapset eivät opi mediateknologiaan liittyviä taitoja puhumalla, vaan he tarvitsevat konkreettisia kokemuksia.

- Voidaan puhua kulttuurisesta ja kasvatuksellisesta heitteillejätöstä, jos todetaan että lapset käyttävät tosi paljon mediateknologiaa, mutta me kieltäydymme antamista heille siihen kasvatuksellisia välineitä ilmiön käsittelyyn, Pääjärvi toteaa.

Laitteet ovat tärkeitä tasa-arvon takia

Espoon Olarin päiväkodin esikoululaiset tekevät älytaululla matematiikan tehtäviä.
Espoolaisen Olarin päiväkodin lapset tekevät matematiikan tehtäviä älytaulun avulla. Espoon Olarin päiväkodin esikoululaiset tekevät älytaululla matematiikan tehtäviä. espoon olarin päiväkoti

Espoolaisessa Olarin päiväkodissa laitteet ovat arkipäivää. Se on ollut vuodesta 2011 tieto- ja viestintätekniikan pilottipäiväkoti. Esikoululaiset saivat kokeilun ansiosta luokkaan 20 kannettavaa tietokonetta ja älytaulun. Esikoulun opettaja Hellevi Karakorven mukaan he käyttävät älytaulua päivittäin opetuksen apuna.

- Älytaulu on kaikista näkyvin, suurin ja komein luokan teknisistä välineistä. Tämän avulla on helppo etsiä tarvittaessa kuva vaikka Brasilian lipusta!

Hellevi Karakorven mukaan laitteisiin liittyy varsin usein teknisiä ongelmia. Laitteet ovat kuitenkin tärkeitä tasavertaisuuden takia ja hänen mukaansa ne eivät vie mitään opetuksesta pois.

- Tuntuu erikoiselta, että joku haraa vastaan jotain, joka on sinun lapsesi elämässä joka päivä ja joka hetki. Meillä on vastuu näyttää mitä älykännykällä saa ja mitä ei saa tehdä, painottaa Karakorpi.

Elävä mediakasvatus on paljon muuta kuin pelkkiä laitteita

Mörrintupa-päiväkodin lapsia retkeilemässä
Mörrintupa-päiväkodin lapsia retkeilemässä Mörrintupa-päiväkodin lapsia retkeilemässä Kuva: Yle / Anu Heikkinen luonnossa kotonaan mörrintupa

Helsinkiläisessä Luonnossa kotonaan Mörrintupa -päiväkodissa ei käytetä teknisiä apuvälineitä opetuksen ja kasvatuksen tukena. Mörrintupalaiset retkeilevät päivittäin lähimetsässä ja oppivat asioita luonnossa. Päiväkodin johtaja Carita Kivisen mukaan laitteettomuus on tietoinen valinta, sillä hänen mielestään lapset tarvitsevat taukoa mediatulvasta.

- On tärkeä, että lapset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Monien laitteiden kanssa ollaan yksin ilman aikuisen seuraa.

Mörrintupalaiset valmistavat lapsia yhä teknistyvämpään maailmaan keskustelemalla erityisesti vanhempien kanssa. Mediakasvatus oli erityisen ajankohtaista vuosi sitten, kun lasten leikit alkoivat muuttua väkivaltaisiksi. Niissä näkyi selviä piirteitä peleistä ja tv-ohjelmista. Pelaamista ja ohjelmien katsomista päätettiin rajoittaa vanhempien yhteisellä sopimuksella.

- Rajoittamisen vaikutus näkyi lasten leikeissä tosi nopeasti, muistelee Carita Kivinen.

Itse näen mediakasvatuksen elävänä, satuina ja teatterina.

Mörrintuvan johtaja Carita Kivinen kaipaa keskustelua siitä, mitä mediakasvatus käsitteenä pitää sisällään.

- Liittykö mediakasvatus pelkästään teknisiin laitteisiin, älypuhelimiin tai tabletteihin? Itse näen mediakasvatuksen elävänä, satuina ja teatterina.

Mediakasvatuksella huono brändi

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti laajalla kyselyllä viime vuonna mediakasvatuksen tilaa kuntien varhaiskasvatuksessa. Tulokset eivät olleet kovin mairittelevia. Suurimmassa osassa kunnista alle puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tuntee mediakasvatusta.

Viimeisin selvitys aiheesta julkaistiin muutama viikko sitten, kun Lasten mediabarometri 2013 tulokset esiteltiin. Se nosti jälleen esiin yhä kasvavan tarpeen alle kouluikäisten mediakasvatukselle. Erityisasiantuntija. Saara Pääjärvi näkee nykyiseen mediakasvatuksen tilaan päiväkodeissa ainakin kolme selittävää tekijää. Yksi merkittävä syy on se, ettei varhaiskasvatussuunnitelmassa mainita mediakasvatusta ollenkaan. Toinen syy on henkilökunnan koulutuksen puute.

- Mediakasvatus on brändäytynyt päiväkoteihin vähän väärin jossain vaiheessa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ei ole perinteisesti liitetty varhaiskasvatuksen ydintehtäviin.

Kolmas syy on varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittymättömyys. Saara Pääjärven mukaan on hyvä muistaa, että päiväkotien henkilökunnasta vain kolmasosalla henkilökuntaa pitää olla edes opistotason koulutus.

- Ajatellaanko päiväkodeissa, että lapsia kasvatetaan yhteiskuntaa varten vai pidetäänkö lapset vain turvassa vanhempien työpäivän ajan? Mediakasvatus on perustellumpaa, jos lapsia kasvatetaan yhteiskuntaa varten.

Lasten mediabarometri 2013

Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa

Tekstiä on päivitetty Saara Pääjärven kommentin osalta. Kommentti koski päiväkodin mediakasvatusta ilman teknologisia laitteita.

Kommentit
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri