Hyppää pääsisältöön

Suomen hauskin vitsi 2014

vitsikilpailun logo
vitsikilpailun logo suomen hauskin vitsi

Prisma Studio etsi kevään aikana Suomen hauskinta vitsiä.

Katsojilta saimme lähemmäs 300 ehdotusta. Osa tietysti samoja, osa sopimattomia julkisesti esitettäväksi – mutta suurin osa hauskoja kelpo vitsejä. Mukana oli perinteisiä suomalaisia vitsejä tamperelaisista ja turkulaisista, suomalais-ruotsalais-norjalais –aiheisia tarinoita ja tietysti savolaisia sanontoja. Mutta ihan uuttakin vitsiperinnettä löytyi.

Vitsilista karsittiin toimituksen äänestyksellä noin kolmeenkymmeneen hauskimpaan ja niistä pieni ryhmä suomalaisia huumoritutkijoita valitsi jokainen kymmenen suosikkiaan. Tutkijoiden lista oli yllättävän yksimielinen, vain 15 eri vitsiä sai ylipäänsä ääniä ja niistä 10 eniten ääniä saanutta annettiin yleisölle äänestettäväksi.

Ääniä tuli noin 4000 ja voittajasta ei jäänyt mitään epäselvyyttä. Peräti 22 prosenttia äänistä sai tämä tarina:

Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.

Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. He asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.

Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän
soutajia. Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."

Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista.

Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä

Tutkijoiden kommentti tästä tarinasta ennen äänestystä oli tällainen:
”Ajankohtainen kriittinen, oivaltava. Jännite uhkaa kuitenkin latistua jutun venyessä. Punchline ei riitä aivan kärkisijoille.”

Täysin kärkeen juttu ei siis tutkijoiden mukaan olisi kuulunut, mutta yleisön maku oli toinen ja se ratkaisee.

Tässä voittajavitsi Ismo Leikolan kertomana:

Tutkijoiden suosikkivitsi

Tutkijoilla oli sen sijaan lähes yksimielinen oma suosikki, jonka kaksi heistä nosti sijalle 1. ja kolmas sijoitti sen kakkoseksi. Heidän suosikkinsa oli tämä tarina:

Kaksi tamperelaista poikaa olivat ulkojäillä pelailemassa, kun paikalle ilmestyi terävähampainen dobermanni, joka hyökkäsi toisen pojan kimppuun. Toinen poika, joka lähti pakoon, palasikin auttamaan ystäväänsä ja huitoi koiran jääkiekkomailallansa kuoliaaksi.

Aamulehti kiinnostui pojan uroteosta ja lähetti toimittajan haastattelemaan poikaa. Kun haastattelu oli saatu valmiiksi, toimittaja kysyi vielä, "Laitanko otsikoksi, että urhea tapparafani pelasti ystävänsä hädästä?",
Poika vastasi, "No ihan sama, mutta en mä Tapparaa kannata."
"Entäs, peloton ilvesfani pelasti ystävänsä hengen?". "No ihan sama, mutta en mä kannata Ilvestäkään", poika sanoi.
"No mitä sä sitten kannatat?" toimittaja tivasi. "Tepsiä", sanoi poika.

Seuraavan päivän Aamulehdessä luki: "Turkulainen nuorisorikollinen tappoi suloisen perhekoiran julmasti jääkiekkomailalla”

Tästä suosikistaan tutkijat kommentoivat mm. näin:

”Vitsi kehittyy asteittain yllättävään ratkaisuunsa, jossa vitsin teemaksi paljastuu lopulta tamperelaisten ja turkulaisten keskinäinen vihanpito ja ennakkoluuloisuus. Lisäksi tästä vitsistä tekee hauskan se, miten toimittajan työ itsessään paljastuu täysin paikkakuntaisten ennakkoasenteiden ohjaamaksi”

Sijalle 2. vitsin asettanut kommentoi näin:

:”Jutun huipentuma on suorastaan nerokas. Siinä piirtyy tamperelaisten ja turkulaisten ikuinen vihanpito, ja samalla esitetään kriittinen huomio median toimintatavoista. Tämä kaikki siis sen päälle, että juttu on hurmaavan hauska. Jännite säilyy, vaikka tarina on kaikkein yksinkertaisimpia vitsejä pidempi. Voittajaksi vitsi ei kuitenkaan nouse kerronnassa esiintyvien puutteiden vuoksi: kirjoitusasua hiomalla tämä olisi voinut olla kaikkein hauskin! Huomaamme, kuinka vitsisisällön lisäksi taito tarinankerrontaan on olennaisessa asemassa hauskuutuksissa”

Yleisöäänestyksessä tämä tutkijoiden suosikki nousi sijalle 5, saaden 10 prosenttia äänistä.

Toiseksi hauskin vitsi

Yleisöäänestyksen kakkossijan vei tämä vitsi:

Mielisairaalassa vieraillessani kysyin johtavalta psykiatrilta, miten voidaan päättää onko potilas sijoitettava laitoshoitoon vai ei.
- Helposti, vastasi johtava, täytämme kylpyammeen vedellä. Annamme sen jälkeen potilaalle teelusikan, kahvikupin ja ämpärin. Potilasta pyydetään tyhjentämään amme.
- Ymmärrän, sanoin minä, normaali ihminen käyttäisi ämpäriä, koska se on suurempi kuin teelusikka tai kahvikuppi!
- Ei, vastasi johtaja, normaali ihminen vetäisi ammeen tulpan irti - haluatko ikkunapaikalla olevan sängyn?

Tutkijoiden listalla tämä päätyi finalisteista viidenneksi, kommentilla "Humoristinen huomio on oivaltava ja siinä on ilmeinen hauskuus, mutta kerronta jättää toivomisen varaa. Tämä on aidon vitsiniekan suussa varmasti hersyvämpi kuin kirjoitettuna!"

Prisma Studion huumoritutkimusta käsittelevä jakso, joissa keskustelua näistäkin vitseistä:

Huumorintajuinen keskustelu vitseistä on tervetullutta ja luonnollisesti yleisön lähettämien ja äänestämien vitsien kritisointi edellyttää, että itse kertoo samalla hauskemman vitsin :-)

Kommentit
  • Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

    Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

    Elämme menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, ajassa nimeltä nykyhetki. Kuinka pitkä tämä hetki on? Vastaus vie nykyfysiikan äärirajoille.

  • Miltä tuntuu olla painoton?

    Ole kuin lintu, lennä vapaasti.

    Painovoima on kuin kahle, joka vetää koko ajan alaspäin. Kun siitä pääsee eroon, näyttäytyy maailma erilaisena ja voit liikkua kolmessa ulottuvuudessa. Se on upea tunne, jota jää kaipaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

    Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

    Elämme menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, ajassa nimeltä nykyhetki. Kuinka pitkä tämä hetki on? Vastaus vie nykyfysiikan äärirajoille.

  • Avaruusalus, jonka tehtävä on grillaantua Auringossa

    Solar Orbiter on tuomittu käristymään.

    Kreikkalaisessa mytologiassa Ikaros nousi lentoon käsiinsä kiinnitetyillä siivillä, jotka oli tehty vahasta ja linnun sulista. Lento päättyi kuitenkin ikävästi, koska hän nousi lähelle Aurinkoa ja sen paahde sulatti siivissä olleen vahan. Toivottavasti lähelle Aurinkoa laukaistava Solar Orbiter ei koe tätä samaa kohtaloa

Uusimmat sisällöt - Tiede