Hyppää pääsisältöön

Vain muutaman kultagramman tähden

"Lapiolla ei elä", tietävät kullankaivajat Jukka Kela ja Mullisaukko. Silti lapio ei miesten käsistä vaivu. Miten miehet pitävät elossa Lapin kultaperinnettä? Anja Aholan vuonna 2007 valmistuneessa dokumentissa seurataan kullankaivajien kevättä, kesää ja syksyä.

Kullankaivaja Jukka Kela houkuttelee Oulussa messuvieraita kaivaukselleen lisätienestien toivossa. Kelasta on tulossa isä, joten täydelliseen epävarmuuteen ei ole enää varaa. Kultaa mies lähtee kaivamaan kevään tullen.

Samaan aikaan Lemmenjoella toinen kullankaivaja, Mullisaukko, lapioi lunta. Miehen mökki on hautautunut katonrajaa myöten lumimassojen alle. Mullisaukolla on jo perhe ja vaimo sekä taapero seuraavat miestä tämän valtaukselle.

Tuleva kesä osoittautuu jälleen kerran tiukaksi ja niukaksi. Maaperän kulta vaikuttaisi olevan koko ajan karkumatkalla. Mullisaukko on silminnähden turhautunut kun päivän kultasaalis jää kerta toisensa jälkeen aivan liian laihaksi.

Jukka Kelan messutyö vaikuttaa kantaneen edes hieman hedelmää ja Kela saa vieraakseen hollantilaisen neidin. Valitettavasti kullankaivajan englannin kielen taito ei ole parasta mahdollista. Kekseliäisyyden ja esimerkin avulla parivaljakko kuitenkin löytää yhteisen sävelen.

Kela muun muassa opastaa hollannitarta vaskoolin käytössä: "Shake it, baby, shake it.”

"Jos ei olisi niin kiinni tässä hommassa, niin kyllähän sitä saisi helpomman leivän tuolla kylillä vaikka valokuvamallina”, Kela puhisee myöhemmin.

Syksyä kohden kultaonni kuitenkin kääntyy.

Teksti: Ville Matilainen

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto