Hyppää pääsisältöön

Vain muutaman kultagramman tähden

"Lapiolla ei elä", tietävät kullankaivajat Jukka Kela ja Mullisaukko. Silti lapio ei miesten käsistä vaivu. Miten miehet pitävät elossa Lapin kultaperinnettä? Anja Aholan vuonna 2007 valmistuneessa dokumentissa seurataan kullankaivajien kevättä, kesää ja syksyä.

Kullankaivaja Jukka Kela houkuttelee Oulussa messuvieraita kaivaukselleen lisätienestien toivossa. Kelasta on tulossa isä, joten täydelliseen epävarmuuteen ei ole enää varaa. Kultaa mies lähtee kaivamaan kevään tullen.

Samaan aikaan Lemmenjoella toinen kullankaivaja, Mullisaukko, lapioi lunta. Miehen mökki on hautautunut katonrajaa myöten lumimassojen alle. Mullisaukolla on jo perhe ja vaimo sekä taapero seuraavat miestä tämän valtaukselle.

Tuleva kesä osoittautuu jälleen kerran tiukaksi ja niukaksi. Maaperän kulta vaikuttaisi olevan koko ajan karkumatkalla. Mullisaukko on silminnähden turhautunut kun päivän kultasaalis jää kerta toisensa jälkeen aivan liian laihaksi.

Jukka Kelan messutyö vaikuttaa kantaneen edes hieman hedelmää ja Kela saa vieraakseen hollantilaisen neidin. Valitettavasti kullankaivajan englannin kielen taito ei ole parasta mahdollista. Kekseliäisyyden ja esimerkin avulla parivaljakko kuitenkin löytää yhteisen sävelen.

Kela muun muassa opastaa hollannitarta vaskoolin käytössä: "Shake it, baby, shake it.”

"Jos ei olisi niin kiinni tässä hommassa, niin kyllähän sitä saisi helpomman leivän tuolla kylillä vaikka valokuvamallina”, Kela puhisee myöhemmin.

Syksyä kohden kultaonni kuitenkin kääntyy.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto