Hyppää pääsisältöön

Aiheuttavatko bakteerit Parkinsonin taudin?

Mitä yhteyttä ummetuksella on Parkinsonin taudin kanssa? Yhteys voi hyvinkin löytyä. Viime vuosina on nimittäin saatu yhä enemmän tietoa siitä, että bakteerit vaikuttavat merkittävästi terveyden ylläpitämiseen ja myös sairauksien syntyyn. Nyt Helsingin yliopistossa tutkitaan, voisivatko suoliston tai ylähengitysteiden mikrobit jopa aiheuttaa Parkinsonin taudin.

Parkinsonin tauti on hermoja rappeuttava neurologinen ja etenevä sairaus, joka vaikeuttaa liikkeiden ja tasapainon hallintaa. Taudin aiheuttajaa ei edelleenkään tunneta. Sen sijaan melko tuttu on jo se mekanismi, jolla sairauteen liittyvät hermosoluvauriot syntyvät.

– Motoriset oireet eli vapina, jäykkyys ja liikkeiden hitaus johtuvat siitä, että aivojen keskiosassa eli keskiaivoissa tuhoutuu hermosoluja ja dopamiinivälittäjäaineen tuotanto on vähentynyt. Nyt ymmärrämme, että tautiin liittyy paljon muitakin oireita kuin pelkkä liikehäiriöoire. Yleisimmät oireet ovat hajuaistin heikkous ja sitten on suolistovaivoja, erityisesti ummetusta, kuvailee neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans HYKS:in Neurologian klinikalta.

Ummetusta saattaa potilailla esiintyä jopa parinkymmenen vuoden ajan ennen kuin tulevat esiin Parkinsonin tautiin liittyvät liikehäiriöt.

Liikehäiriöt – Parkinsonin taudin myöhäisoire?

– Ne ensimmäiset hermosolukuolemat tapahtuvat myös suoliston hermoverkoissa ja siitä sitten vuosien kuluessa tämä prosessi etenee vasta aivoihin. Se alue, joka vaurioituu aivoissa ensimmäisenä, on niin kutsutun vagushermon tumake. Vagushermo on se, joka yhdistää aivoja suolistoon. Sen kautta on tullut teoria, olisiko siellä joku prosessi, joka alkaa suolessa ja etenee tätä hermorataa pitkin aivoihin. Sen mukana tulevat sitten ne muut Parkinson oireet mukaan kuvioon. Eli käytännössä on niin - ainakin me ajattelemme - että se, mikä yleensä diagnosoidaan Parkinsonin taudiksi, on tämän taudin myöhäisvaihe jo, toteaa Scheperjans.

Yle Akuutti

Puolitoista kiloa ihmisen kehon painosta koostuu pelkästään bakteereista. Bakteereiden geenimäärä on 150-kertainen ihmisen omaan geenimäärään verrattuna – huomattavasti enemmän siis aktiviteettia kuin omissa soluissamme. Bakteerit vaikuttavat hyvin laajasti elimistöömme mm. bakteerien verenkiertoon erittämien välittäjäaineiden kautta. Myös puolustusjärjestelmämme toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa bakteeriston kanssa.

Suoliston mikrobit vaikuttavat ravinteiden, vitamiinien, lääkkeiden sekä haitallisten aineiden imeytymiseen. Muutokset mikrobiston koostumuksessa voivat vaikuttaa myös immuunijärjestelmään. Esimerkiksi autismia, nivelreumaa, ärtynyttä paksusuolta ja kroonista suolitulehdusta sairastavilla, mutta myös ylipainoisilla, on havaittu muutoksia suoliston mikrobistossa.

– Hypoteesi on, että Parkinson potilaitten mikrobiston koostumus eroaa kontrollihenkilöiden mikrobiston koostumuksesta. Eli odotetaan, että tietyt lajit esiintyvät mahdollisesti enemmän ja tietyt lajit vähemmän Parkinson potilailla kuin kontrollihenkilöillä. Jos tämä todettaisiin, se ei vielä kerro meille, ovatko bakteerit tosiaan Parkinsonin taudin aiheuttajia, mutta se kertoo, että siellä on joku muutos, jota pitää tutkia lisää, Scheperjans päättelee.

Parkinsonin tautia ryppäinä

Parkinsonin taudin taustalla on jo aiemmin epäilty erityisesti helikobakteeria, mutta myös ympäristön myrkkyjä - kuten hyönteismyrkkyjä - tai infektioita. Infektioteoriaa näyttäisivät tukevan julkaistutkin yksittäiset havainnot siitä, että uusia Parkinsonin tautitapauksia esiintyy ajallisina ja paikallisina ryppäinä.

– On todettu, että opettajilla, terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja kaivosmiehillä on näillä näkymin suurempi riski sairastua Parkinsonin tautiin. Opettajat ja terveydenhuollon henkilöt altistuvat helposti infektioille. Etelä-Amerikassa kaivosmiehet asuvat hyvin ahtaasti pienissä huoneissa, voisiko siellä mahdollisesti joku virus tai bakteeri levitä? Scheperjans pohtii.

Tutkimusta uuden polven sekvensointimenetelmillä

Meneillään olevaa HYKS:in Neuroklinikan ja Helsingin yliopiston Biotekniikan laitoksen tutkimusta rahoittaa yhdysvaltalaisen Michael J. Foxin säätiö 394 000 dollarilla. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ja terveiden verrokkien nenänielun ja suoliston mikrobiston koostumusta.

Nykyteknologialla esimerkiksi juuri suoliston koko mikrobistoa voidaan tutkia kerralla yhdestä näytteestä. Samoilla menetelmillä ihmisgenetiikka on viime vuosina kehittynyt huimaa vauhtia.

Yle Akuutti

– Periaatteessa kyseessä on hyvin yksinkertainen systeemi. Otetaan näytteitä, tässä tapauksessa ulostenäytteitä, joista eristetään DNA:ta. Tästä DNA:sta sitten käytetään nykyaikaisia DNA-jaksotusmenetelmiä ja tutkitaan mitkä kaikki mikrobit ovat näissä näytteissä paikalla. Pystymme saamaan lähes kaikki mikrobit selville, joita kussakin näytteessä on. Ennen pystyttiin kasvattamalla vain pieni osa selvittämään. Saamme hyvin kattavan kuvan, mitä siellä on tai mitä siellä ei ole, selvittää Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin laboratorionjohtaja Petri Auvinen.

Muutokset Parkinsonin taudissa – muna vai kana?

Täysin epäselvää vielä on, olisiko mahdollinen muutos Parkinson potilaiden mikrobistossa taudin syy vai sen seuraus. Siis kumpi tulee ensin, kana vai muna? Mahdolliset uudet hoidotkin ovat siten vielä kaukana tulevaisuudessa.

– Haluaisimme tietysti todeta ja diagnosoida Parkinsonin taudin nykyistä aikaisemmin, varhaisemmassa vaiheessa. Nykyään potilaat tosiaan tulevat siinä vaiheessa, kun käsi vapisee tai liikkeet ovat hidastuneet ja he kaatuilevat, ja silloin keskiaivoissa jo ainakin puolet hermosoluista on menetetty, pahoittelee Filip Scheparjans.

– Unelma olisi tietysti se, jos potilas tulisi vaikean ummetuksen takia vastaanotolle, voisimme esimerkiksi analysoimalla mikrobistoa arvioida, onko tässä mahdollisesti kyseessä varhainen Parkinsonin tauti vai johtuuko ummetus jostain muusta ongelmatiikasta, hän jatkaa.

Asiantuntijat:

FILIP SCHEPERJANS, neurologian erikoislääkäri, HYKS Neuroklinikka

PETRI AUVINEN, laboratorionjohtaja, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto


Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 26.11.2015