Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mistä ravintolaketjujen lihat tulevat?

Pihvi-annos lautasella
Pihvi-annos lautasella Kuva: Yle ruoka-annos

Kaupan tuoreesta lihasta on helppo selvittää, mistä maasta liha tulee, mutta ravintoloissa lihan alkuperä onkin monimutkaisempi juttu. Kuningaskuluttaja selvitti ketjuravintoloiden tarjoaman lihan alkuperää keväällä 2014. Nyt kysyimme samoilta ravintoloilta, onko tilanne kahdessa vuodessa muuttunut. Aiemman kyselymme tuloksissa ABC-ravintolat oli kotimaisuusasteessa häntäpäässä, mutta lupasi muutosta tilanteeseen. Tämä lupaus on pitänyt. Uudet tiedot löytyvät artikkelin lopusta.

Kyselimme maaliskuussa 2104 isoista valtakunnallisista ravintolaketjuista, mistä maasta niiden käyttämät lihat ovat peräisin. Tiedustelimme niin tuoreen, pakastetun sekä valmiiksi kypsennetyn broilerin, naudan ja sianlihan alkuperää. Kyselyymme vastasi kymmenen ketjua.

Tuoreliha tulee pääsääntöisesti kotimaasta.

Selvisi, että tuoreliha tulee ketjuihin pääsääntöisesti kotimaasta, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi tuoretta nautaa tuodaan myös rajojemme ulkopuolelta Puolasta, Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Suomen nautatuotanto kun kattaa vain 80 % naudankulutuksestamme.

Tuore sianliha oli lähes kaikissa kyselymme ketjuravintoloissa suomalaista, mutta työpaikkaruokaketju Sodexo toi tuoreesta sianlihasta vajaan kolmasosan Saksasta.

Kyselymme osoitti, että usein ulkomaista lihaa löytyy nimenomaan ravintolan pakasteesta. Pakastelihan käytön osuus ravintolaketjuittain vaihteli paljon.

Ravintolaketjujen pakastettujen lihojen määrä 2014
Ravintolaketju Pakastelihan osuus
ABC 89%
Chico's 85%
Amarillo 62%
Fransmanni 33%
Helmi-Simpukka 25%
Amica 24%
Martina 10%
Sodexo 7% 23%(korjattu 11.4. 2014)
Rax - (kaikki liha on valmiiksi kypsennettyä)
Huviretki - (kaikki liha on tuoretta)

ABC:n lihoista melkein 90 % tulee pakasteena

Esimerkiksi S-ryhmän suurketjun, ABC:n, kaikesta tarjoiltavasta lihasta melkein 90 % tulee ravintoloihin pakasteena.

- Ruuan esivalmisteluaste vaikuttaa siihen mitä lihaa hankimme, kertoi SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

-Tuoretuotteita ei voida käyttää kaikissa annoksissa, koska ne ovat monesti sesonkituotteita. Volyymi nousee niin valtavaksi, ettemme saa kyseisiä tuotteita tarpeeksi.

Lihapulla-annos
Kuluttajat arvostavat tuoreita raaka-aineita. Lihapulla-annos Kuva: Yle/Kuningaskuluttaja syöminen
Kaikki ravintolaketjut eivät käytä pakastelihaa, esimerkiksi Rax-ketjun annoksiinsa käyttämät lihat ovat valmiiksi kypsennettyjä mutta eivät pakasteita. Myös valmiiksi kypsennetty liha voi olla ulkomaista alkuperää. Esimerkiksi Raxiin tulee valmiiksi kypsennettyä lihaa Virosta ja muista EU-maista, sekä Thaimaasta.

Huviretki-ravintolaketju kertoo käyttävänsä vain tuoretta, kotimaista lihaa.

Kyselymme mukaan eniten pakastelihaa oli käytössä ABC:n ravintoloissa. Myös Chico'sissa ja Amarillossa yli puolet lihoista tulee pakasteina.

Kilpailija HelmiSimpukka puolestaan kertoi, että heidän lihoistaan vain neljäsosa tulee tulee pakasteena. Ketjussa on siirrytty esimerkiksi kotimaisesta raakapakastelihapullista paikanpäällä tuoreesta jauhelihasta ravintolassa paistettaviin pulliin. Syynä tuoreen lihan suosimiseen on asiakkaiden palaute.

- Asiakkaamme haluavat laadukasta ja maukasta ruokaa. Parhaiten se toteutuu silloin, kun raaka-aine on tuoretta, kertoo ketjun kehityspäällikkö Nina Lyytinen.

Pakasteita Thaimaasta ja Brasiliasta

Pakasteita käytetään monessa ravintoloissa paljon ja yleensä ne tulevat ulkomailta.

Pisimmän matkan ketjujen annoksiin tekee broileri, jota tuodaan Thaimaasta ja Brasiliasta asti. Sikaa tulee muista pohjoismaista ja Saksasta. Naudastakin osa tulee valtameren takaa Brasiliasta.

Pakastelihan alkuperä (suluissa kotimaisuusaste) 2014

Ketju Broileri Nauta Sika
ABC Suomi (37 %), Thaimaa Suomi (26 %), Ruotsi, Tanska, Puola, Brasilia Suomi (12 %), Ruotsi, Tanska
Chico's Suomi (65 %), Thaimaa, Saksa Suomi (12 %), Ruotsi, Saksa Suomi (100 %)
Amarillo Tanska, Iso-Britannia Suomi (27 %), Ruotsi, Tanska, Puola, Irlanti (poistuu 04/2014) Suomi (31 %), Tanska
Fransmanni ei pakasteena Suomi (84 %), Brasilia Suomi (100 %)
HelmiSimpukka Thaimaa, Hollanti, Saksa Suomi (80 %), Ruotsi, Tanska Suomi (80 %), Ruotsi, Tanska
Amica Suomi (29 %), Ranska, Brasilia Suomi (51 %), Puola, Saksa, Belgia, Hollanti, Liettua, Viro, Ruotsi, Irlanti Suomi (45 %), Viro, Saksa
Sodexo Suomi (99 %), Thaimaa Suomi (5 %), Brasilia Suomi (84 %), Saksa
Martina Hollanti ei pakasteena ei pakasteena
Rax ei pakasteena ei pakasteena ei pakasteena
Huviretki ei pakasteena ei pakasteena ei pakasteena

ABC:llä siis kaikista lihasta pakasteina tulee noin 90 prosenttia. Tästä ulkomaista lihaa on broilerista reilusti yli puolet, naudasta kolme neljäsosaa ja siasta melkein 90 %.

Helmisimpukassa pakastelihan osuus on vain 25 prosenttia. Melkein kaikki Helmi-Simpukan pakastebroilerit tulevat ulkomailta. Siasta ja naudasta vain viidesosa on ulkomaista.

Miksi kotimainen liha ei riitä?

Ulkomaisen lihan määrä ravintolaketjujen ruokalistoilla hämmentää. Suomessa kuitenkin kasvatetaan sikaa ja broileria niin paljon, että niiden pitäisi riittää omiin tarpeisiimme. Suomalainen nauta ei riitä kotimaan tarpeisiin, sillä suomalainen naudantuotanto on vain 80% kulutuksestamme.

Jos kerran sikaa ja broileria tuotetaan Suomessa paljon, miksi ravintoloissa tarjoillaan ulkomaista pakastepossua? Esimerkiksi ABC:n pakastepossun ulkomaisuusaste on jopa 88%.

- Tällä hetkellä emme ole onnistuneet hankkimaan sitä enempää, kertoo SOK:n Lea Rankinen.

Käymme läpi, miten kotimaisuusastetta voidaan korottaa.

- Saatavuus on tärkeä, laatu on tärkeä ja kyllä hintakin on tärkeä. Ennen kaikkea on kysymys siitä, että saatavuus täytyy olla 100% ja laadullisesti tuotteen pitää vastata niitä vaatimuksia mitä tuotteelle on määritelty, Rankinen jatkaa.

SOK myöntää, että ABC:n pakastebroilerin kotimaisuusaste on huono. Vain 12% kaikesta pakatebroilerista on kotimaista.

- Onhan siinä parantamisen varaa. Sitä varmasti tullaan käymään läpi miten sitä prosenttia voidaan vielä korottaa.

Thaimaalaiselle broilerille on vaikea löytää korvaajaa

Vaikka Helmi-Simpukassa halutaan suosia suomalaista, ei se aina onnistu. Ketjussa käytetään esimerkiksi thaimaalaista valmiiksi kypsennettyä pakastebroileria.

- Tälle tuotteelle ei ole vielä löytynyt kotimaista korvaajaa, jossa täyttyisi kaikki hinta- ja laatuvaatimukset, maukkaus ja ulkonäkö, HelmiSimpukan Niina Lyytinen sanoo.

Helmisimpukka -ketjun kehityspäällikkö Nina Lyytinen
HelmiSimpukan Niina Lyytisen mukaan kaikelle lihalle ei löydy kotimaista vastinetta. Helmisimpukka -ketjun kehityspäällikkö Nina Lyytinen Kuva: Yle/Kuningaskuluttaja helmisimpukka
- Kaikki kriteerit täytyy täyttyä, ei vain maku tai hinta, kaikki pitää loksahtaa kohdalleen

Myös työpaikkaruokala Amicassa käytetään ulkomaisia lihoja. Yrityksen johto on kuitenkin päättänyt, että kaikesta lihasta kotimaista alkuperää pitää olla vähintään 80 prosenttia.

Amica on vetänyt rajan nimenomaan thaimaalaiseen broileriin. Sitä ei käytetä, koska ihmisten mielikuvat thaimaalaisesta lihasta ovat negatiivisia. Samasta syystä Amicassa ei ole itä-eurooppalaista eikä englantilaista lihaa.

Lihan alkuperällä on väliä. Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat syödä kotimaista lihaa. Nyt myös osa ravintolaketjuista on vastannut kuluttajien huutoon ja tarjoaa entistä enemmän kotimaista lihaa.

Päivitys 17.3.2016: Kahdessa vuodessa muutosta tapahtunut

Maaliskuussa 2016 kysyimme ravintolaketjuilta uudelleen, mistä niiden käyttämä liha nyt tulee.

ABC-ketju on pitänyt lupauksensa ja tehnyt radikaalin muutoksen.

- Lokakuusta 2015 lähtien kaikki ABC-ravintoloissa tarjottava liha on ollut kotimaista, ABC-ketjun kehitysjohtaja Antti Erikivi kertoo.

Suunnanmuutos on vaatinut ABC-ketjun prosessien läpikäyntiä ja tiivistä yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa. Kotimaiseen lihaan siirtymistä Erikivi kuvailee arvovalinnaksi, jota ei ole haluttu viedä annosten hintoihin.

- Olemme tinkineet omista katteistamme, joten hinnoissa muutos ei ole näkynyt mitenkään, Erikivi vakuuttaa.

ABC on pitänyt lupauksensa ja tehnyt radikaalin muutoksen.

HelmiSimpukka-ravintoloissa suurin muutos on tapahtunut pakastebroilerin osalta. Kaksi vuotta sitten kaikki pakastebroileri tuli varsin kaukaa, nyt 60 % pakastebroilerista tulee kotimaasta.

- HelmiSimpukoissa pakastettua lihaa käytetään vähenevissä määrin. Pakastettuja lihatuotteita on pyritty korvaamaan tuoreilla tuotteilla. Tuoreiden tuotteiden kotimaisuusaste meillä edelleenkin on 100 %, kehityspäällikkö Nina Lyytinen Resteliltä kertoo.

Pakastelihan alkuperä (suluissa kotimaisuusaste) 2016

KETJU BROILERI NAUTA SIKA PAKASTEIDEN OSUUS
ABC
2014 Suomi (37 %), Thaimaa Suomi (26 %), Ruotsi, Tanska, Puola, Brasilia Suomi (12 %), Ruotsi, Tanska 89 %
2016 Suomi (100 %) Suomi (100 %) Suomi (100 %) Osuus ennallaan.
Amarillo
2014 Tanska, Iso-Britannia Suomi (27 %), Ruotsi, Tanska, Puola, Irlanti (poistuu 04/2014) Suomi (31 %), Tanska 62 %
2015 * Suomi (65 %), Saksa, Thaimaa, Brasilia, Ranska Suomi (80 %), Ruotsi, Hollanti, Brasilia, Saksa, Tanska, Australia Suomi (66 %), Saksa Broiler 19 %, Nauta 80 %, Porsas 88 %
Amica
2014 Suomi (29 %), Ranska, Brasilia Suomi (51 %), Puola, Saksa, Belgia, Hollanti, Liettua, Viro, Ruotsi, Irlanti Suomi (45 %), Viro, Saksa 24 %
2016 Suomi (46 %) Brasilia, Ranska Suomi (50 %) Saksa, Tanska, Viro, Hollanti, Ruotsi, Irlanti Suomi (48 %) Saksa, Viro, Ruotsi 31 %
Fransmanni
2014 ei pakasteena Suomi (84 %), Brasilia Suomi (100 %) 33%
2015 * Thaimaa, Suomi (24 %), Brasilia, Ranska, Saksa Suomi (73 %), Brasilia, Hollanti, Ruotsi, Saksa Suomi (100 %) Broiler 5 %, Nauta 45 %, Sika 42 %
Helmi Simpukka
2014 Thaimaa, Hollanti, Saksa Suomi (80 %), Ruotsi, Tanska Suomi (80 %), Ruotsi, Tanska 25 %
2016 Suomi (60%), Eurooppa, Brasilia ja Aasia Suomi (80 %), EU:n alue Suomi (80 %), Viro ja EU:n alue 22 %
Sodexo
2014 Suomi (99 %), Thaimaa Suomi (5 %), Brasilia Suomi (84 %), Saksa 7 %
2016 Suomi (100 %) Suomi (91 %) Suomi (10%)

* Huom, Fransmannin ja Amarillon luvut ovat vuodelta 2015.

Muokattu:
17.3.2016 Lisätty vuoden 2016 tietoja
2.9.2016 Lisätty Amarillon ja Fransmannin tiedot

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.