Rukkanen, jonka voi pistää käteensä kahdeksalla eri tavalla, on oiva arjen keksintö. Kun työvaihe vaihtuu, rukkanen pujautetaan käteen uuden työvaiheen edellyttämällä tavalla.
Puutarhatöissä on mainio apuneuvo yhden sormen sormihara, jolla kasvimaata voi kitkeä ja äestää ilman, että kynnet kuluvat.
Samaa sarjaa on myös kahden kirvesmiehen kehittelemä ”surrausvasara”. Sillä voi rakennuksilla kiertää sidelangat ilman, että joutuu käyttämään erillistä ”surraria”.
Perheenäitien arkea helpottavat ”käryämätön pikakastike”, kompostoituva roskis ja kokoon taittuvat lastenrattaat, joita voi käyttää myös ostoskärryinä.
Puutavaran ostajan apuneuvo on ”puikkomittari”, jolla heti voi nähdä, onko pöllipino harvaan ladottu ja mikä on pinon todellinen puupitoisuus.
Hyvän keksinnön tekemiseen ei tarvitsekaan olla insinööri, tohtori tai professori. Parhaat työtä helpottavat keksinnöt ovat syntyneet työtä tehdessä arjen oivalluksina.
Suomalaisten keksintöjen tueksi perustettiin 1950-luvun lopulla Suomen Kulttuurirahaston alaisuuteen Aution rahaston varoilla keksintätoimisto. Rahasto perustettiin Maili Aution tekemän suurlahjoituksen turvin. Neiti Autio oli kansakoulunopettaja ja liikenainen, joka testamenttasi kiinteistöillä hankkimansa omaisuuden keksintöjen edistämiseen.
Maili Aution rahasto on yksi Kulttuurirahaston suurimmista rahastoista. Se tukee luonnontieteellistä tai taloudellista kehitystä edistävää tutkimusta sekä muuta luovaa työtä, kuten kotimaisten raaka-aineiden hyväksikäyttöä ja niihin liittyviä keksintöjä.
Teksti: Reijo Perälä