Hyppää pääsisältöön

Nokkelat keksinnöt arjen apuna

Rukkanen, jonka voi pistää käteensä kahdeksalla eri tavalla, on oiva arjen keksintö. Kun työvaihe vaihtuu, rukkanen pujautetaan käteen uuden työvaiheen edellyttämällä tavalla.

Puutarhatöissä on mainio apuneuvo yhden sormen sormihara, jolla kasvimaata voi kitkeä ja äestää ilman, että kynnet kuluvat.

Samaa sarjaa on myös kahden kirvesmiehen kehittelemä ”surrausvasara”. Sillä voi rakennuksilla kiertää sidelangat ilman, että joutuu käyttämään erillistä ”surraria”.

Perheenäitien arkea helpottavat ”käryämätön pikakastike”, kompostoituva roskis ja kokoon taittuvat lastenrattaat, joita voi käyttää myös ostoskärryinä.

Puutavaran ostajan apuneuvo on ”puikkomittari”, jolla heti voi nähdä, onko pöllipino harvaan ladottu ja mikä on pinon todellinen puupitoisuus.

Hyvän keksinnön tekemiseen ei tarvitsekaan olla insinööri, tohtori tai professori. Parhaat työtä helpottavat keksinnöt ovat syntyneet työtä tehdessä arjen oivalluksina.

Suomalaisten keksintöjen tueksi perustettiin 1950-luvun lopulla Suomen Kulttuurirahaston alaisuuteen Aution rahaston varoilla keksintätoimisto. Rahasto perustettiin Maili Aution tekemän suurlahjoituksen turvin. Neiti Autio oli kansakoulunopettaja ja liikenainen, joka testamenttasi kiinteistöillä hankkimansa omaisuuden keksintöjen edistämiseen.

Maili Aution rahasto on yksi Kulttuurirahaston suurimmista rahastoista. Se tukee luonnontieteellistä tai taloudellista kehitystä edistävää tutkimusta sekä muuta luovaa työtä, kuten kotimaisten raaka-aineiden hyväksikäyttöä ja niihin liittyviä keksintöjä.

Teksti: Reijo Perälä

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto