Hyppää pääsisältöön

Seksuaalikasvatus – milloin, miten, miksi?

Lapset ja nuoret kyselevät ja pohdiskelevat omaa kehittymistään ja seksuaalisuuttaan. Varsinkin murrosiässä mielessä risteilee kysymysten tulva. Lasten ja nuorten kasvaminen ja kehittyminen tarkoittaa paljon pohdintoja ja haasteita myös aikuisille. Milloin olisi hyvä aika aloittaa seksuaalikasvatus? Miten ja miksi seksuaalisuudesta pitäisi puhua?

Seksuaalikasvatus on Suomessa pääsääntöisesti hyvää. Seksuaaliopetus kuuluu koulujen opetussuunnitelmaan, ja seksuaalikasvatukselle on olemassa yhteiseurooppalaiset standardit. Tietoa on saatavilla paljon ja seksuaalineuvontaa saa aikaisempaa helpommin vaikkapa kouluterveydenhuollosta tai Internetistä, mutta parannettavaakin olisi.

– Puutteita on edelleen ja on tarvetta tsemppaamiselle. Perustietoja esimerkiksi ehkäisystä ja seksitaudeista on paljon saatavilla, mutta kun on tutkittu nuorten omia seksuaalitietotarpeita, on huomattu, että nuorten omat toiveet niin opetukselle kuin sen sisällölle eivät vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Nuoret haluaisivat mm. konkreettisempaa tietoa seksin tekemisestä, seurustelusta, pojat peniksestä ja tytöt rinnoista, kertoo Väestöliiton lääkäri ja seksuaalineuvoja Miila Halonen.

Milloin?

Seksuaalikasvatus ei tarkoita puhumista pelkästään seksistä tai lisääntymisestä. Miila Halosen mukaan se on myös tunnetaitojen opettelua, sosiaalisten suhteiden opettelua ja omien tekojen ja toimien merkitysten ymmärtämistä. Siksi seksuaalikasvatusta tarvitsevat kaikki lapset jo ihan pienestä pitäen.

– Seksuaalikasvatus pikkulapsi-iässä on oman kehon arvokkuuden ja kaveruustaitojen opettelua, kehon kaikkien arvokkaiden osien kunnioittamista, moninaisten ihmisten ja perheiden hyväksymistä sekä lisääntymisen perusjuttujen oivaltamista. Kun ikää tulee lisää, lisätään seksuaalikasvatuksen sisältöjäkin. Jo varsin pienelle lapselle voi kertoa esimerkiksi ehkäisystä hänen omalla tasollaan, eli lapsen kysymyksiin vastaamalla, Halonen kertoo.

Jos lapsi tai nuori kyselee ja on kiinnostunut asioista, on parempi vaihtoehto vastata hänelle kuin kierrellä ja kaarrella aihetta vältellen. Pienemmät lapset kyselevät asioista estoitta, mutta murrosiässä seksuaalisuudesta kysyminen ei ole välttämättä helppoa. Siksi aiheesta olisi hyvä keskustella silloin, kun nuori on siihen itse valmis ja kiinnostunut tietämään asioista.

Yle Akuutti

– Jos nuori itse kysyy, niin pitäisi pysähtyä sen asian äärelle ja jutella nuoren kanssa ja unohtaa omat kiireensä, biologian ja maantieteen lehtori Jussi Tomberg miettii sopivaa ajankohtaa seksuaalisuudesta puhumiselle.

Miten?

Seksuaalisuudesta puhuminen ei ole välttämättä helppoa. Ei edes opettajalle, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus seksuaalisuudesta puhumisesta oppilaiden kanssa.

– Kyllä se aihe on sellainen, että se on kaikille vaikea. Kyllä siinä pitää itseä tsempata ja saada oikeanlainen vireystila, että pystyy luontevasti puhumaan, Jussi Tomberg kertoo kokemuksistaan.

– Helppohan on aina sellaisen kliinisyyden taakse mennä. On helppo puhua kehittymisestä pojasta mieheksi ja tytöstä naiseksi, mitä muutoksia tapahtuu tytöille ja pojille, sukupuolitaudeista ja ehkäisystä, mutta sitten nämä tunnepuolen asiat ja arvot, ne jäävät helposti vähemmälle keskustelulle, joka on hirmu tärkeä osa-alue tässä aiheessa.

Väestöliiton lääkäri Miila Halonen neuvoo aikuisia rakentamaan luottamuksellisen ja avoimen suhteen lapsiin ja nuoriin. Tällöin seksuaalisuudesta puhuminenkin on helpompaa.

– Luottamuksellinen keskusteluyhteys lapsen ja nuoren kanssa ei synny hetkessä, vaan sitä pitää rakentaa. Pitää olla läsnä alusta saakka lapsen elämässä, jakaa arkisia asioita yhdessä, olla aidosti läsnä vailla älyvimpaimia ja muita vehkeitä. Pitää olla kiinnostunut lapsen elämästä – ystävistä, leikeistä ja harrastuksista.

Yle Akuutti

Jokainen aikuinen on myös omalla esimerkillään seksuaalikasvattaja.

– Lapset ja nuoret tarkkailevat ihmisiä ympärillään ja seuraavat, miten ollaan miehiä ja naisia, miten ollaan parisuhteessa, miten seksistä, kehosta ja rakkaudesta puhutaan. Vanhemmilla on tässä asiassa keskeinen kasvatustehtävä. Kotona opitaan arvoja ja asenteita. Koulu antaa tietoja ja taitoja. Asiantuntijoilta, kuten lääkäriltä ja terveydenhoitajalta saa vastauksia henkilökohtaisiin pohdintoihin, Miila Halonen sanoo.

Miksi?

Yksi seksuaalikasvatuksen haaste on nykyinen suuri tiedon määrä. Tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta on tarjolla enemmän kuin koskaan ja sitä on helppo saada esimerkiksi Internetistä. Hyvien ja oikeaa tietoa tarjoavien sivustojen seassa on kuitenkin myös rajaton määrä lapsille ja nuorille sopimatonta sisältöä.

Internetin ja älypuhelinten aikakaudella jo pienetkin lapset ovat nähneet pornoa. Asian on huomannut myös opettaja Jussi Tomberg.

– Tässä viime vuosina olen huomannut, että etenkin pojilla se maailma on hyvin pornoväritteistä. Nuorilla on korkea moraalikäsitys ja he tietävät, mikä on totta ja mikä on aikuisviihdettä ja satua, mutta monesti he hakevat netin maailmasta äärikokemuksia ja ääri-ilmiöitä eikä niillä välttämättä ole myönteinen vaikutus nuoren ihmisen kehitykseen ja maailmankuvaan siitä asiasta.

– Ja jos ajatellaan, että tutkimusten mukaan 10-vuotiaat ja jo nuoremmatkin altistuu nettipornolle, niin ei heidän vielä tarvitsisi sitä nähdä, Tomberg miettii.

– Lasten ja nuorten käsitykseen seksuaalisuudesta ja seksistä vaikuttaa luonnollisesti nykyinen mediakulttuuri ja porno. Lapsi ei pysty kaikesta tiedosta suodattamaan sitä, mikä on oleellista, mikä on oikein ja mikä on juuri nyt omassa kehityksessä oleellista tietoa, lisää Miila Halonen Väestöliitosta.

Nuoria mietityttää oma keho, miten se on kehittynyt, onko kaikki normaalia. Onko penis tarpeeksi iso tai rinnat oikean kokoiset? Miten seurustellaan, miten seksiä harrastetaan? Milloin olisi oikea aika millekin kokeilulle ja opettelulle? Kaiken tämän pohdiskelun keskellä nuori tarvitsee apua ja tukea.

– Seksuaalikasvatuksen tarkoitus on antaa positiivisia eväitä elämälle, ohjaamaan turvalliseen ja tyydyttävään seksuaalisuuteen. Seksuaalikasvatuksella pyritään myös vaikuttamaan ihmisen asenteisiin, arvoihin, tietoihin ja taitoihin.

Yle Akuutti

Miila Halosen mukaan nykynuoret ovat avoimempia, keskustelevampia, suvaitsevia ja seksuaalisuuden moninaisuuden usein itsestään selvänä kokevia. Kuitenkin jokaisen nuoren oma tausta, perhe, yhteisö ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten nuori seksuaalisuuden kokee. Oikeanlaisen tiedon, avoimen keskustelukulttuurin sekä arvoja ja asenteita pohtivan seksuaalikasvatuksen avulla lapset ja nuoret voivat oppia seksuaalisuuden ja seksin luonnolliseksi osaksi itseään.

Lisätietoa seksuaalisuudesta ja vinkkejä seksuaalikasvatukseen

> Väestöliitto
> Kumita-kampanja


Asiantuntijat:

MIILA HALONEN, lääkäri, seksuaalineuvoja, Väestöliitto

JUSSI TOMBERG, biologian ja maantieteen lehtori, Laanilan koulu, Oulu


Toimittaja: MIRA PELO