Hyppää pääsisältöön

Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä

Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.

Tietolaatikko

Antti Paalanen on syntynyt vuonna 1977 Alavudella, sittemmin kokkolalainen.

Pirunkeuhko, sooloteos 3-riviselle haitarille, on osa Paalasen taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osastolle.

Kokoonpanoja, joissa Paalanen on vaikuttanut:
Hyperborea
Pauli Hanhiniemi Hehkumo
Kiharakolmio
Trepaanit
Turkka ja Paalanen

Turkka ja Paalanen duon julkaisu Halituli palkittiin vuoden 2006 Etno-Emma palkinnolla.

Paalanen on konsertoinut yhtyeiden mukana laajasti eri puolilla Eurooppaa sekä Kiinassa, Venäjällä ja Meksikossa.

Pelimanni Antti Paalasen intensiiviseen imuun vievän musiikin instrumentti on kolmirivinen haitari. Pirunkeuhko-teos on osa Paalasen taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osastolle. Sooloteos on karismaattinen sukellus instrumentin ja taiteilijan — aidon pelimannin — väliseen riehakkaaseen ilmaisuun. Palje puhkuu voimaa ja toisaalta minimalismia.

Paalasen Pirunkeuhko-soolokonsertti on taltioitu Pitskun kulttuurikirkossa 19. marraskuuta 2009. Meditatiivista musiikkia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston klubimainen kameratyöskentely. Kuva vie kiinni vähärivisen haitarin palkeisiin. Välillä venyvät pitkät pirunkeuhkon tyhjentävät henkäykset, sitten jo kiihdytään kipakoihin haukuntoihin, huokaillaan hiljaa ja puhkutaan maanisella painokkuudella.

Konsertin taltiointipaikka Pitskun kulttuurikirkko on Helsingissä Pitäjänmäellä sijaitseva kulttuurikeskus. Rakennus on alunperin ollut vuonna 1929 käyttöön vihitty kyläkirkko. Kirkkona ja yhteisötalona rakennus toimi vuoteen 1959 saakka, minkä jälkeen talossa on toiminut mm. opiskelija-asuntola ja kiuastehdas. Vuonna 2006 taloa asuttava taiteilijaperhe avasi tilan yhteisölliseen käyttöön ja syntyi Pitskun Kulttuurikirkko.

Teksti: Tiina Laitinen ja Elina Yli-Ojanperä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto