Mertsi Murmann
Yle
Valokuvaus on Suomen suosituin kulttuuriharrastus. Siitä pitävät huolen älypuhelimet, alati edullisemmat kamerat sekä digitalisoituminen. Mutta millaista on valokuvauksen ammattilaisen työ, ja miten siihen opitaan?
Valokuvausopiskelun juuret juontuvat 1800-luvun loppuun, jolloin ensimmäiset kameraseurat perustettiin. Taideteollinen korkeakoulu, silloinen Taideteollisuuskeskuskoulu, käynnisteli valokuvataiteen koulutusta jo 1930-luvulla, ja viimeistään 1960-luvulla opetus sai tuulta siipiensä alle.
Vuonna 1970 Valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto kokosi hajanaisen valokuvauskentän rivejä. Valokuvauksesta tuli pääaine Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1973, ja valokuvakeskukset alkoivat levittää valokuvataiteen sanomaa suuren yleisön tietoisuuteen ympäri maata.
Tunne täydellisesti välineesi, jotta kamera on silmän jatke eikä este.
Tätä nykyä valokuva-alaa voi opiskella opistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Itseoppineet valokuvaajat voivat hankkia pätevyytensä näyttötutkintona. Opistoissa tutkinto kestää usein vuoden ja ammattikorkeakouluissa 3-4 vuotta. Tampereen yliopiston kuvajournalismin linjalla kandidaatintason tutkinnon urakoi kolmessa vuodessa.
Valokuvaajia työllistävät esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet sekä yritysjulkaisut. Muotokuvaajat saavat tilauksia esimerkiksi kouluilta ja hääpareilta. Jonkin verran kuvaajia palkataan myös viranomaisten ja laitosten toimesta vaikkapa poliisi- ja museokuvaukseen. Osa tienaa elantonsa taidekuvaamisella.
Tekijänä-sarjassa nähtävät nuoret valokuvaajat Evelin Kask, Jussi Leinonen ja Aki Roukala ovat alallaan arvostettuja tekijöitä, joista kukin on päätynyt valokuvaajiksi omia polkujaan. Kask opiskeli valokuvausta Tampereen yliopistossa, Leinonen taiteita Lapissa, ja Roukala hankki osaamisensa ilman alan opintoja.
Valokuvaajia valmistuu enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työmarkkinat media-alalla käyvät läpi suurta rakennemuutosta. Itseyrittäjyys ja freelancer-toiminta on yhä yleisempää: yli puolet valokuvaajista onkin yrittäjiä. Tilanne voi johtaa siihen, että sopimusluontoiset valokuvaajat ovat alipalkattuja ja -työllistettyjä. Vaikka kuvaaminen olisikin intohimo, voi työelämä olla jopa raastavaa.
Vakituisen työpaikan arvostetussa Image-lehdessä jättänyt kuvaaja Aki Roukala kertoo, että valokuvaajan sopimusehdot voivat tuntua mahdottomilta.
Valokuvauksessa kaiken avain on motivaatio. Roukala tekee työtään nyt omilla ehdoillaan.
– Paluu entiseen ei houkuta.
Kaikki kolme valokuvaajaa korostavat empatiaa, ymmärrystä ja avoimuutta kuvaustilanteessa. Niillä kuvattava saadaan rennoksi ja luottavaiseksi. Kask muistuttaa, että kuvajournalisti tekee työtä ajatuksella ja sydämellä, toisen luottamusta ja ihmisarvoa kunnioittaen.
– Anna itsestäsi jotain, niin kuvattavatkin rentoutuvat, vinkkaa Jussi Leinonen.
Mies kehottaa oppimaan ja ymmärtämään valoa. Valon kanssa pitää työskennellä, mutta sitä ei voi pakottaa omaan tahtoon.
Myös ajoitus ja ennakointi ovat valokuvauksessa tärkeitä.
– Tunne täydellisesti välineesi, jotta kamera on silmän jatke eikä este. Jos katsot koko ajan kameraasi, etkä kohdettasi, jotain oleellista menee taatusti ohi. Seuraa ympäristöäsi ja opi ennakoimaan, jotta et ole myöhässä kun jotain tapahtuu.
Teknisesti valokuvauksessa voi kehittyä opintojen kautta hurjasti, mutta viime kädessä ratkaisevat näkemys, lahjakkuus ja ahkeruus. Verkostot ovat tärkeitä freelancer-kuvaajille, jotka hiljalleen muodostavat asiakaskuntaansa.
– Monet itseoppineet ovat loistavia valokuvaajia. Alan opintoja ei välttämättä tarvita, mutta opinnoista on paljon hyötyä, Evelin Kask sanoo. Valokuvauksen opiskelu ei ole vain sitä, että opiskellaan valokuvausta.
Opintojen hienoin puoli on yhteisö.
– Opintojen hienoin puoli on yhteisö. Olen todella onnekas, että sain oman aktiivisen opiskeluaikani viettää äärimmäisen inspiroivien ihmisten ympäröimänä.
Jussi Leinonen miettii kiinnostavasti historian merkitystä nykyvalokuvauksessa.
– Valokuvat ovat jatkumoa maalaustaiteen ja muun visuaalisen historian kirjoitukselle, on hyvä tuntea historiaa jotta voisi tulkita nykyisyyttä ja tulevaa. Tekniset seikat voi opetella itsekin, mutta visuaalisuuden ja näkemisen oppimisessa opettajien ja muiden kanssa käyty keskustelu kasvattaa varmasti.
Aki Roukalan mielestä valokuvaus ei ole vain sitä, että osaa käyttää kameraa, vaan että näkee asiat omalla tavallaan.
– Älä kopioi jo olemassa olevaa, seuraa omaa mielikuvitustasi. Et voi vaikuttaa vallitseviin trendeihin, mutta voit luoda niitä.
Kattava lista valokuva-alan koulutuspaikoista Suomessa löytyy Wikipediasta.
Valokuvataiteen museon kotisivut
Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry
Tietoa valokuvaajan ammatista valokuvaajaksi.fi-sivulla
Tietoa valokuvaajan ammatista Ammattinetissä
Evelin Kaskin kotisivut
Jussi Leinosen kotisivut
Aki Roukalan kotisivut
Tekijänä Yle Areenassa
Tekijänä-sarjan sivut
Tekijänä Facebookissa
