Hyppää pääsisältöön

Kaksi Kiinaa käännekohdassa

Taiwanissa järjestettiin ensimmäiset vapaat presidentinvaalit vuonna 1996. Valinta oli merkittävä saaren tulevaisuuden ja Kiinaan suhtautumisen kannalta, joten Kiina näytti mahtiaan käynnistämällä sotaharjoitukset Taiwanin tuntumassa. Pelottelu ei kuitenkaan auttanut, vaan taiwanilaiset valitsivat itsenäisyysmielisen Lee Teng-huin. Ykkösjuttu-ohjelmassa pohdittiin kuinka näin pääsi käymään, ja kuinka Kiina reagoi.

Taiwanin virallinen nimi on Kiinan tasavalta. Ei ole ihme, että Kiinan ja saarivaltion suhteet ovat olleet kireät historian saatossa. Kiinan mielestä Taiwan on yksi sen provinsseista.

Toisen maailmansodan jälkeinen Kiinan sisällissota päättyi Mao Zedongin johtaman puna-armeijan voittoon, ja tappion kärsinyt valtapuolue Kuomintang pakeni Taiwaniin. Puolueen johtaja Tšiang Kai-šek julisti johtavansa ainoaa laillista Kiinaa, Kiinan tasavaltaa. Kylmän sodan merkeissä läntinen blokki tunnustikin Taiwanin Kiinan edustajaksi. Molempien Kiinojen tavoitteena oli yhdistää maat yhdeksi Kiinaksi.

Asetelmat muuttuivat 1970-luvulla, kun Yhdysvallat avasi suhteet kommunistisen Kiinan kansantasavallan kanssa, ja Kiina otti Taiwanin paikan Yhdistyneissä kansakunnissa.

Taiwania diktaattorina hallinnut Tšiang Kai-šek kuoli vuonna 1975, ja Taiwanin demokratiakehitys pääsi vauhtiin. Seuraava suuri hetki oli vuoden 1996 vapaat presidentinvaalit.

Suora kansanvaali oli käännekohta, mikä tiedostettiin myös Kiinassa. Manner-Kiinan hallinto järjesti suuret sotaharjoitukset Taiwanin läheisyydessä. Viesti oli selvä, taiwanilaisten kannattaisi äänestää ehdokasta, joka miellyttäisi Kiinaa. Pelottelu ei kuitenkaan johtanut haluttuun tulokseen, vaan itsenäisyysmielinen Lee Teng-hui valittiin presidentiksi.

Ykkösjuttu-ohjelmassa vieraillaan Taiwanille kuuluvilla Matsu-saarilla, ja spekuloidaan voisiko tilanne kärjistyä sodaksi asti. Vaalitulos tulkittiin selkeänä kasvojen menetyksenä Kiinalle, ja sen uskottiin ryhtyvän vastatoimiin.

Asiantuntijat ja Matsu-saarten asukit eivät usko sotaan Ykkösjutun haastatteluissa, mutta kyseessä ei olisi ensimmäinen ”sota jota ei kaiken todennäköisyyden mukaan pitänyt koskaan käydä.” Sodanuhkaa lisäsi Kiinan johtajan Deng Xiaopingin korkea ikä ja heikko kunto. Kuoleman jälkeisessä valtataistelussa kovaa linjaa kannattavalla armeijalla olisi oma roolinsa. Taiwanilaiset puolestaan uskoivat Yhdysvaltojen tulevan apuun sodan syttyessä.

”Kiinan historiassa uuden dynastian perustajalla on aina ollut tehtävänä yhdistää maa. En voi kuvitella kuinka tämä uusi kommunistinen dynastia pystyisi sanoutumaan tästä velvoitteesta irti,” sanoo dosentti William Copeland Ykkösjutun studiohaastattelussa. Copelandin mukaan kaikilla osapuolilla olisi kuitenkin niin paljon menetettävää, että sota tuskin syttyy.

Deng Xiaoping kuoli seuraavana vuonna, mutta sotaa ei tullut. Lee Teng-hui puolestaan ei vienyt Taiwania itsenäisyyteen asti, vaan keskinäinen kyräily ja yhteiselo kahden Kiinan välillä jatkui.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.