Hyppää pääsisältöön

Kaksi Kiinaa käännekohdassa

Taiwanissa järjestettiin ensimmäiset vapaat presidentinvaalit vuonna 1996. Valinta oli merkittävä saaren tulevaisuuden ja Kiinaan suhtautumisen kannalta, joten Kiina näytti mahtiaan käynnistämällä sotaharjoitukset Taiwanin tuntumassa. Pelottelu ei kuitenkaan auttanut, vaan taiwanilaiset valitsivat itsenäisyysmielisen Lee Teng-huin. Ykkösjuttu-ohjelmassa pohdittiin kuinka näin pääsi käymään, ja kuinka Kiina reagoi.

Taiwanin virallinen nimi on Kiinan tasavalta. Ei ole ihme, että Kiinan ja saarivaltion suhteet ovat olleet kireät historian saatossa. Kiinan mielestä Taiwan on yksi sen provinsseista.

Toisen maailmansodan jälkeinen Kiinan sisällissota päättyi Mao Zedongin johtaman puna-armeijan voittoon, ja tappion kärsinyt valtapuolue Kuomintang pakeni Taiwaniin. Puolueen johtaja Tšiang Kai-šek julisti johtavansa ainoaa laillista Kiinaa, Kiinan tasavaltaa. Kylmän sodan merkeissä läntinen blokki tunnustikin Taiwanin Kiinan edustajaksi. Molempien Kiinojen tavoitteena oli yhdistää maat yhdeksi Kiinaksi.

Asetelmat muuttuivat 1970-luvulla, kun Yhdysvallat avasi suhteet kommunistisen Kiinan kansantasavallan kanssa, ja Kiina otti Taiwanin paikan Yhdistyneissä kansakunnissa.

Taiwania diktaattorina hallinnut Tšiang Kai-šek kuoli vuonna 1975, ja Taiwanin demokratiakehitys pääsi vauhtiin. Seuraava suuri hetki oli vuoden 1996 vapaat presidentinvaalit.

Suora kansanvaali oli käännekohta, mikä tiedostettiin myös Kiinassa. Manner-Kiinan hallinto järjesti suuret sotaharjoitukset Taiwanin läheisyydessä. Viesti oli selvä, taiwanilaisten kannattaisi äänestää ehdokasta, joka miellyttäisi Kiinaa. Pelottelu ei kuitenkaan johtanut haluttuun tulokseen, vaan itsenäisyysmielinen Lee Teng-hui valittiin presidentiksi.

Ykkösjuttu-ohjelmassa vieraillaan Taiwanille kuuluvilla Matsu-saarilla, ja spekuloidaan voisiko tilanne kärjistyä sodaksi asti. Vaalitulos tulkittiin selkeänä kasvojen menetyksenä Kiinalle, ja sen uskottiin ryhtyvän vastatoimiin.

Asiantuntijat ja Matsu-saarten asukit eivät usko sotaan Ykkösjutun haastatteluissa, mutta kyseessä ei olisi ensimmäinen ”sota jota ei kaiken todennäköisyyden mukaan pitänyt koskaan käydä.” Sodanuhkaa lisäsi Kiinan johtajan Deng Xiaopingin korkea ikä ja heikko kunto. Kuoleman jälkeisessä valtataistelussa kovaa linjaa kannattavalla armeijalla olisi oma roolinsa. Taiwanilaiset puolestaan uskoivat Yhdysvaltojen tulevan apuun sodan syttyessä.

”Kiinan historiassa uuden dynastian perustajalla on aina ollut tehtävänä yhdistää maa. En voi kuvitella kuinka tämä uusi kommunistinen dynastia pystyisi sanoutumaan tästä velvoitteesta irti,” sanoo dosentti William Copeland Ykkösjutun studiohaastattelussa. Copelandin mukaan kaikilla osapuolilla olisi kuitenkin niin paljon menetettävää, että sota tuskin syttyy.

Deng Xiaoping kuoli seuraavana vuonna, mutta sotaa ei tullut. Lee Teng-hui puolestaan ei vienyt Taiwania itsenäisyyteen asti, vaan keskinäinen kyräily ja yhteiselo kahden Kiinan välillä jatkui.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen