Hyppää pääsisältöön

Polkupyörän laatu, hankinta ja huolto askarruttavat kuluttajaa

Kuningaskuluttajassa yksi keväinen kestoaihe on polkupyörä. Jaksoissa neljältä eri vuodelta saadaan oppia pyörän hankintaan ja omatoimiseen huoltoon, sekä paneudutaan pyörien laatuun. Monien pyörien osat tulevat ympäri maailmaa ja tehdastyö ei aina ole laadun tae. Osa luottaakin vanhaan ja nykyään "mummopyöristä" sekä jopoista käydään kiivasta kauppaa.

Vuonna 2002 Kuningaskuluttajassa käsiteltiin pyörien laatua ja kysyttiin tehdäänkö pyörät huonommista osista kuin ennen.

"Halpapyörien osalta on parempi, kun en sano yhtään mitään", vastaa laatukysymykseen Helkaman teknologiapäällikkö Jari Raininko. Sen sijaan kotimainen peruspyörä on hänen mielestään yhtä laadukas kuin ennenkin, jopa parempi mm. kehittyneen ajomukavuuden ansiosta.

Ennen vanhaan pyörien valmistukseen uhrattiin paljon käsityötä. Tunturin tuoteryhmäpäällikkö Ilkka Kotamäki toteaa, että ”jos 50-luvun pyörä myytäisiin uutena tänä päivänä, se maksaisi varmaan pitkälti yli tuhat euroa”.

Nykyään käytössä ovat automaattikoneet ja automaattiset tuotantolinjat. Niiden ansiosta valmistuskustannukset pysyvät alempana, mutta laatua se ei aina paranna. Pyörän kestävyys voi olla kuluttajalle pettymys, etenkin jos kustannussäästöt on saatu aikaan mahdollisimman edullisia osia käyttäen.

Monet pyörävalmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa ulkomaille ja kotimainen pyörä on nykyään muuttuva käsite. Ohjelmassa esitetty tilastografiikka osoittaa, että kotimaisiksi markkinoitujen pyörien kotimaisuusaste on vaihteleva. Monet nykypyörät sisältävät osia mm. Japanista, Taiwanista, Tsekeistä, Italiasta ja Saksasta.

Pyörän huolto ja hankinta

Uuden pyörän hankintaan haetaan vinkkejä Suomen Polkupyörätukun tuotepäällikön Jari Hiltusen johdolla. Tärkeintä on valita pyörä käyttötarkoitukseen mukaan, maastopyörää on turha hankkia pelkkään kaupunkiajoon ja kauppareissuille kallis hybridi voi olla rahan haaskausta. Huomioitavaa on myös se, kuinka paljon pyörässä on tiheää huoltoa kaipaavia osia. Pyörää kannattaa aina testiajaa ja varmistaa, että sen koko ja malli on omalle keholle sopiva.

Laadukaskin pyörä rapistuu, jos sen huolto laiminlyödään. Vuonna 1998 Kuningaskuluttajassa selvitettiin miten pyörä tulisi huoltaa talviteloilta ajokuntoon. Pyörähuoltokurssien vetäjä Seppo Silvennoinen opasti mitä tehdä jarruille, laakereille ja ketjuille.

Mummopyörästä tuli hitti

2000-luvulla alkanut kasvava retroinnostus on nostanut käytettyjen pyörien kysyntää. Vuonna 2009 Kuningaskuluttajassa kerrottiin, kuinka aidot jopot ja vanhan malliset peruspyörät menevät hyvin kaupaksi. Haasteeksi saattaakin muodostua mistä aidon mummopyörän löytäisi enää sopuhintaan.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto