Hyppää pääsisältöön

Sensuroimattomien kymppikerho: Norres, Maijanen, Merimaa, Esa Saarinen ja Floyd

Suomirockin sensuroimaton historia -sarjamme kymmenessä osassa painopiste on vahvasti 1980-luvulla, jota katsellaan hyvin erilaisista näkökulmista. Ääneen pääsevät manageri Lasse Norres, pitkän uransa menstyksekkäimmät vuodet juuri 80-luvulla nähnyt Pave Maijanen, Tavastia-klubin pomo Juhani Merimaa, Nights of Iguanan laulaja Floyd sekä punk-tohtorina julkisuuteen noussut Esa Saarinen.

Tämänkertaisen julkaisumme avaavat lupausten mukaan viime viikon Dingo-satsin jatkoksi yhtyeen manageri Lasse Norres ja tuottaja Pave Maijanen. Molempien ura on niin pitkä, että haastatteluissa puhuttiin paljon muustakin kuin Dingosta, mutta etenkin Lasse Norreksen haastattelu painottuu porilaisyhtyeen vaiheisiin ja 1980-luvun huumaan.

Pave Maijasen ura taas on niin pitkä, että häntä olisin voinut haastatella vaikka kaikkiin tekemiini musiikkidokkarisarjoihin, mutta koska Paven oman uran kaupallinen huippu osui 1980-luvulle, hän oli mukana tuota vuosikymmentä käsitelleessä Kunnian kentät -sarjassa. Paven kanssa toki käydään läpi hänen uransa alku ja vaiheet niin Paradisessa, Rock'n'roll Bandissa kuin Royalsissa ennen Pidä huolta -hitillä alkanutta soolouraa, unohtamatta tuottajan töitä Wigwamista Dingoon.

Pave on aina ollut konstailematon haastateltava, jonka kanssa olen mielelläni tehnyt töitä. Pitkälle hänen aloitteestaan myöhemmin ohjasinkin Mestarit Stadionilla -dvd-koosteen.

1980-luvun nousukauden vaikutuksen suomirockin nousussa näki aitiopaikalta Tavastia-klubin teräväsanainen toimitusjohtaja Juhani Merimaa, joka analyyttisyytensa vuoksi tunnetaan rock-piireissä lempinimellä Professori.

Blogimme äänestyksestä julkaistavien listalle ehkä hieman yllättäen nousee helsinkiläisen Nights of Iguanan solisti ja lauluntekijä Floyd. Hänen haastattelunsa oli kertännyt ylivoimaisesti eniten ääniä jäljellä olevista haastatteluista.

Nights of Iguana jäi kulttiyhtyeeksi, joka ei koskaan lunastanut monien siihen lataamia odotuksia. Floyd kuitenkin lähti maailmalle ja tavoitteli tähteyttä. Kertaalleen hajonnunt Nights of Iguana koottiin uudestaan Kaliforniassa. Unelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja lopulta pettynyt Floyd palasi Suomeen.

Floyd oli tärkeä ystäväni, ja vietimme paljon aikaa yhdessä 1980-luvulla. Haastattelutilanne oli kuitenkin äärimmäisen vaikea ja jännittynyt, minkä kuulee myös nauhalta. Sitä leimasivat Floydin pettymykset unelmien murskaannuttua, toisaalta jo alkaneet terveysongelmat. Nyt, 18 vuotta haastattelun jälkeen sen katsominen vuosien jälkeen oli minulle vielä vaikeampaa.
Ystäväni Floyd, eli Tero Isohanni, kuoli vapunpäivänä 2006.

Viimeisenä tässä julkaisuerässä nostamme esiin kahdella eri haastattelulla Esa Saarisen. Väitöskirjansa myötä 1978 Saarinen paukkasi julkisuuteen punk-tohtorina ja liikkui jonkin verran suomalaisissa rock-piireissä, jopa päätyen lopulta Popedan keikkajulisteeseen.

Yhteydet musiikkipiireihin johtivat lopulta 1984 julkaistuun Poikarakkaus-levyyn.

Näistä haastatteluista vanhempi on tehty suomenkielisen rockin läpimurtoa tarkastelevaan Kuka mitä häh -sarjaan 1994 ja jälkimmäinen kolme vuotta myöhemmin suomalaisen iskelmämusiikin erikoisuuksia tutkineen Leirintäalue-sarjan levyttäneitä julkkiksia käsitelleeseen jaksoon. Se kuvattiin Saarisen yrityksen tulevassa toimistossa, jonka hän oli juuri hankkinut. Pari päivää aiemmin alkanut remontti näkyy kuvassa selkeästi.
Molempia haastatteluja leimaa Esa Saarisen vakaa positiivisuus ja vahva elämänusko, jotka nousivat esiin myös hänen selviydyttyään keväällä 2014 murhayrityksestä.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto