Minna Knus-Galán
Yle
Suomalaisten yritysten tilaamia muotivaatteita valmistetaan yhä surkeissa oloissa Bangladeshissa vuosi historian tuhoisimman vaatetehdasonnettomuuden jälkeen.
Huhtikuussa 2013 maan pääkaupungissa Dhakassa sortui Rana Plaza -niminen kahdeksankerroksinen tehdasrakennus. Yli tuhat työntekijää kuoli. Onnettomuus nosti vaatetehtaiden kurjuuden hetkeksi maailman tietoisuuteen. Paikallisten mielenosoitusten jälkeen vaatetehtaiden työntekijöiden kuukausipalkka nostettiin joulukussa 28 eurosta 48 euroon.
MOT kävi Dhakassa selvittämässä, ovatko tuotanto-olosuhteet parantuneet. Olot ja työtahti tehtaissa ovat jopa rankempia kuin aikaisemmin. MOT vieraili tehtaissa ja tapasi kymmeniä työntekijöitä. He kertoivat, että minimipalkan korotuksen jälkeen työtahti on kiristynyt epäinhimilliseksi.
"Työtahti on sairaalloinen. Emme päivän aikana ehdi käydä vessassa tai edes juomassa vettä. Jos emme ehdi tehdä yli tuhatta paitaa päivässä, joudumme tekemään ylityötä ilman korvausta", suomalaisia vaatteita valmistavan tehtaan työntekijä kertoo.
Vaateteollisuus Bangladeshissa
- Bangladesh on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin vaatevalmistaja.
- Noin 4 miljoonaa bangladeshilaista on töissä vaateteollisuudessa.
- Vaatetehdaspaloissa ja -romahduksissa on kuollut noin 1 800 työläistä vuoden 2005 jälkeen. Tuhoisimpana pidetään 24.4.2013 tapahtunutta Rana Plaza -vaatetehtaan romahdusta, jossa yli tuhat ihmistä kuoli ja 2 500 loukkaantui.
- Suomi osti tullitietojen mukaan viime vuonna yli 100 miljoonan euron arvosta vaatteita Bangladeshista.
Rana Plazan onnettomuuden jälkeen Bangladeshin hallitus, ammattiliitot ja 160 länsimaista vaateyritystä allekirjoittivat Accordiksi nimetyn sopimuksen palo- ja rakennusturvallisuuden tarkastamiseksi ja parantamiseksi.
Vaatteita teettävät yritykset ja tehtailijat ovat sitoutuneet maksamaan tarkastuksissa löytyvien puutteiden korjaamisen. Suomalaisista yrityksistä sopimuksen on toistaiseksi allekirjoittanut vain Stockmann.
MOT kävi myös tehtaalla, joka ei kuulu mihinkään ulkopuoliseen tarkastusjärjestelmään.
”Länsimaalaiset yritykset eivät piittaa työntekijöiden turvallisuudesta, koska he eivät ole valmiita maksamaan siitä”, sanoo eräs tehtaanomistaja, joka valmistaa vaatteita myös suomalaiselle yritykselle.
”Asiakkaita kiinnostaa vain tuotteiden hinta ja laatu”.
Suurin osa suomalaisista merkkivaatteista teetetään Bangladeshin kaltaisissa riskimaissa.
Katso ohjelma tästä:
- Accord Palo- ja rakennusturvallisuussopimus (pdf)
- Accord Palo- ja rakennusturvallisuussopimuksen allekirjoittaneet länsimaiset vaateyritykset
- Länsimaiset vaateyritykset, jotka ovat luvanneet maksaa korvauksia Rana Plaza -uhreille
- Vuosi Rana Plaza -onnettomuuden jälkeen
- MOT-kysely: Suomalaisten vaateyritysten eniten käyttämät riskimaat top 4
Haastatellut:
- Mohammed Rezaul Karim, myyntipäällikkö, AKH Knitting & Dyeing Ltd.
- Aminul Islam, toimitusjohtaja, Wasif Knit Composite Ltd.
- Juha Alitalo, Reima, operatiivinen johtaja, Reima
- Kalpona Akter, toiminnanjohtaja, Bangladesh Center for Worker Solidarity
- Nora Malin, viestintäpäällikkö, Stockmann
- Mukta Akhter
- Siraj Fakir
- Beauty
- Beauty Begum
- Solaiman Hossain
- Helena
- Ripon Hawladar
- Frida Heikkinen
- Nora Pakarinen
MOT: Verentahrimat muotivaatteet
Maanantai 14.4.2014 klo 20, Yle TV1
Lisää ohjelmasta
- Muoti-Suomen omatunto ruotii vaateteollisuuden arvoja - "Muodin nykymeno on kestämätöntä, muutos pakollinen, mutta toivoa on!"
- Vuosi Rana Plaza -onnettomuuden jälkeen
- MOT-kysely: Suomalaiset merkkivaatteet riskimaista
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
