Hyppää pääsisältöön

Vietteleekö Lapuan tv-torni kristikansan?

Kun Lapuan tv-asema syksyllä 1961 valmistui ja kun tv-toiminta laajeni myös Pohjanmaalle, herätti uusi väline myös epäilyksiä. Osa kirkonmiehistä pohti, vietteleekö televisio vakaan kristikansan maalliselle tielle.

Uuteen välineeseen suhtauduttiin Etelä-Pohjanmaallakin uteliaisuudella, mutta herännäisyyden ja evankelisuuden kanta-alueilla oli myös epäilijöitä.

Lapuan piispa Eero Lehtinen sanoi, että maakunnassa vakavana pohditaan alkavan televisiotoiminnan vaikutuksia. ”Pohjanmaan voimakas kristikansa kysyy, mitä televisio merkitsee herätysliikkeiden siunaamalle seudulle. Tuleeko televisiosta viettelys, joka irrottaa isien hengestä”, piispa Lehtinen pohtii

Entinen ministeri ja maaherra, maanviljelysneuvos Jalo Lahdensuo uskoi, että televisiolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. ”Vaarana on, että tv-ohjelmat vaikuttavat turmiollisesti lasten ja nuorten kehitykseen.”

”Vaikka televisio ei oikein sovi pohjalaiseen tupaan, eteläpohjalaiset ovat aina ottaneet vieraat vastaan ystävällisyydellä ja kiitollisuudella. Ja näin tapahtuu myös television kohdalla”, Jalo Lahdensuo vastaa diplomaattisesti.

Syksyllä 1961 valmistunut Lapuan suurasema laajensi television näkyvyyden koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Vuotta myöhemmin valmistuneessa ohjelmassa toimittaja Osmo Visuri kiertelee pitkin Pohjanmaata ja esittelee mm. Seinäjoen kaupungin mittavia, Alvar Aallon suunnittelemia rakennushankkeita. Matkansa varrella toimittaja kyselee, millä mielellä pohjalaiset ottavat televisiotoiminnan alueellaan vastaan.

Lapuan aseman lisäksi suurasemia rakennettiin vauhdilla myös muualle Suomeen. Ensimmäisenä valmistui Tampereen kupeeseen Ylöjärven suurasema, joka levitti katselualueen Vaasan ja Keski-Suomen liepeille saakka.

Vuoden 1961 lopulla valmistuivat Jyväkylän ja Kuopion asemat ja seuraavana vuonna Joutsenon, Kolin, Ylivieskan ja Oulun asemat. Vuosina 1963-64 rakennettiin Savonlinnan, Tervolan, Rovaniemen ja Taivalkosken asemat.

Vuonna 1968 TV1:n verkon peitto oli jo 96 prosenttia väestöstä. Sen sijaan Kakkosverkon rakentaminen eteni verkkaisesti, ja sen peitto oli vuonna 1968 vain 30 prosenttia väestöstä. Koko maahan Kakkosverkko saatiin ulotettua vasta 1980-luvun lopulla.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto