Hyppää pääsisältöön

Vietteleekö Lapuan tv-torni kristikansan?

Kun Lapuan tv-asema syksyllä 1961 valmistui ja kun tv-toiminta laajeni myös Pohjanmaalle, herätti uusi väline myös epäilyksiä. Osa kirkonmiehistä pohti, vietteleekö televisio vakaan kristikansan maalliselle tielle.

Uuteen välineeseen suhtauduttiin Etelä-Pohjanmaallakin uteliaisuudella, mutta herännäisyyden ja evankelisuuden kanta-alueilla oli myös epäilijöitä.

Lapuan piispa Eero Lehtinen sanoi, että maakunnassa vakavana pohditaan alkavan televisiotoiminnan vaikutuksia. ”Pohjanmaan voimakas kristikansa kysyy, mitä televisio merkitsee herätysliikkeiden siunaamalle seudulle. Tuleeko televisiosta viettelys, joka irrottaa isien hengestä”, piispa Lehtinen pohtii

Entinen ministeri ja maaherra, maanviljelysneuvos Jalo Lahdensuo uskoi, että televisiolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. ”Vaarana on, että tv-ohjelmat vaikuttavat turmiollisesti lasten ja nuorten kehitykseen.”

”Vaikka televisio ei oikein sovi pohjalaiseen tupaan, eteläpohjalaiset ovat aina ottaneet vieraat vastaan ystävällisyydellä ja kiitollisuudella. Ja näin tapahtuu myös television kohdalla”, Jalo Lahdensuo vastaa diplomaattisesti.

Syksyllä 1961 valmistunut Lapuan suurasema laajensi television näkyvyyden koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Vuotta myöhemmin valmistuneessa ohjelmassa toimittaja Osmo Visuri kiertelee pitkin Pohjanmaata ja esittelee mm. Seinäjoen kaupungin mittavia, Alvar Aallon suunnittelemia rakennushankkeita. Matkansa varrella toimittaja kyselee, millä mielellä pohjalaiset ottavat televisiotoiminnan alueellaan vastaan.

Lapuan aseman lisäksi suurasemia rakennettiin vauhdilla myös muualle Suomeen. Ensimmäisenä valmistui Tampereen kupeeseen Ylöjärven suurasema, joka levitti katselualueen Vaasan ja Keski-Suomen liepeille saakka.

Vuoden 1961 lopulla valmistuivat Jyväkylän ja Kuopion asemat ja seuraavana vuonna Joutsenon, Kolin, Ylivieskan ja Oulun asemat. Vuosina 1963-64 rakennettiin Savonlinnan, Tervolan, Rovaniemen ja Taivalkosken asemat.

Vuonna 1968 TV1:n verkon peitto oli jo 96 prosenttia väestöstä. Sen sijaan Kakkosverkon rakentaminen eteni verkkaisesti, ja sen peitto oli vuonna 1968 vain 30 prosenttia väestöstä. Koko maahan Kakkosverkko saatiin ulotettua vasta 1980-luvun lopulla.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto