Hyppää pääsisältöön

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Pohjanmaalla yhteiskunnallinen kehitys oli 1800-luvulla muusta Suomesta poikkeavaa. Tervan ja kydön poltto sekä metsien raivaus tekivät Pohjanmaasta Suomen rikkainta aluetta. Häjyjä tutkinut Heikki Ylikangas kertoo dokumentissa, miksi puukkojunkkarit aloittivat toimintansa.

Kiihkeä taloudellinen nousu herätti arvojärjestyksen, joka opetti, että ihminen menestyy, kun yrittää. Kasvulla oli kuitenkin lakipisteensä ja yhä useampi jäi maattomaksi. Kun yrittäminen ei enää riittänyt, alkoi väki turhautua. Talollisten pojat eivät enää päässeetkään isänniksi, vaan joutuivat torppareiksi.

Alkoholi nosti yksilön mainetta

Arvojärjestelmästä tuli yksilöä korostava. Jokainen halusi olla mahtava. Kaikki eivät tähän kyenneet ja moni turrutti alkoholilla ahdistuksensa. Alkoholi oli suuressa osassa rikollisuuden ja tappeluiden takana. Ylimääräiset viljat saatettiin polttaa viinaksi, joten alkoholia alueella riitti. Alkoholi, väkivalta ja laittomuudet nostivat yksittäisten ihmisten mainetta.

”Juovuspäissä otettiin korvaus niistä menetyksistä, joita arjessa koettiin. Haluttiin olla jotakin. Luotiin väkivallasta korvike, tie menestykseen”, Ylikangas kertoo.

”Perimätiedon mukaan Isoo Antti oli alkoholin käyttäjänä varsin kohtuullinen. Hän ei hyväksynyt krapularyyppyä”, kertoo Isontalon Antin pojanpojan poika Simo K. Isotalo.

Pohjanmaan Robin Hood

Puukkojunkkareista tehdyt laulut ovat poikkeuksetta positiivisia, sillä negatiivisten laulujen laulajat pääsivät helposti hengestään. Myös rikosten ilmiantajat saivat tuntea häjyjen vihan.

Tappelut olivat raakoja. Yhden ihmisen tai pienen ryhmän kimppuun kävi iso joukko häjyjä. Puukkoa kannettiin mukana, jotta väkivallan uhka näkyisi.

Häjyjen tarinoista on useita versioita. Ylikangas kehottaa uskomaan ennemmin tosiasioihin kuin tarinoihin. Häjyjen myytti on syntynyt hyvin samalla lailla kuin muut 1800-luvun myytit. Tarinoita on luotu päähenkilöjen elinaikana ja ne ovat eläneet sukupolvelta toiselle.

”Vastaavanlainen myytti on Robin Hood. Olen verrannut muitakin 1800-luvun myyttejä Pohjanmaan myytteihin ja niissä on paljon samoja piirteitä. Niissä on ajatus ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Nämä ovat pohjimmiltaan hyviä miehiä ja käyttäytyvät gentlemanneina”, Ylikangas kuvailee häjyjen myyttiä.

Häjyt-elokuva elävöitti tarinat

Vuonna 1978 tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kerrotaan 1860-luvun lopun rikoksista ja pahamaineisista häjyistä. Elokuva on Sakari Rimmisen ohjaama ja käsikirjoittama.

Elokuvassa nähdään muutama legendaarinen tarina häjyistä. Esimerkiksi Lööperin Matin tupa rikottiin, sillä hän oli ilmiantanut Antit edellisistä rötöksistään. Käräjillä ei kuitenkaan löydetty näyttöä, sillä Antit olivat uhkailleet todistajat hiljaisiksi. Myös tuvan rikkominen jäi vaille todistajia, vaikka Antti Rannanjärvellä on erikoinen ehdotus syylliseksi.

Flinkin ja Ojanperän viljavarastojen varastamista Isotalo empii hiukan, mutta päättää lähteä ryöstöretkelle mukaan. Ryöstölle on todistajia, mutta heidät vaiennetaan uhkailulla.

Uhkailuun syyllistyy myös vallesmanni Hägglund, kun hän etsii häjyjen teoille todistajia.

Alahärmän syyskäräjillä 1867 syntyi tappelu, jonka seurauksena vallesmanni Hägglund yritettiin tappaa. Murhayrityksestä tulistuneena Hägglund päätti entistä kovemmin laittaa Isotalon Antin ja Rannanjärven vastuuseen teoistaan. Pitkän oikeudenkäynnin jälkeen miehet tuomittiin vankeusrangaistuksiin.

Tietolaatikko

Antti Isotalo syntyi vuonna 1831 Alahärmän Hanhimäen kylässä. Isoo-Antti kuoli 8.8.1911. Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.

Vuonna 1858 Isoo-Anttia epäiltiin taposta, mutta hänet vapautettiin näytön puutteessa. Vuonna 1869 asiaan löytyi uusia todistajia ja Isotalo sai mestaustuomion. Hovioikeudessa ja senaatissa tuomio muutettiin 12 vuodeksi pakkotyöhön Hämeenlinnan kuritushuoneessa.

Antti Rannanjärvi syntyi 4.4.1828 Ylihärmänsä ja sai surmansa Erkki Fräntin tappamana 12.8.1882. Hän jatkoi loppuuna sti häjyilyä, muttei joutunut enää vaikeuksiin viranomaisten kanssa.

Rannanjärvi tuomittiin pitkän oikeudenkäynnin jälkeen vuonna 1869 juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin sekä raipparangaistukseen. Suurten sakkojen epäiltiin pitävän Rannanjärven kauan vankilassa, mutta hän sai rikkaana talollisena ne maksetuksi. Rannanjärvi joutui kuitenkin suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeuden.

Kansanlaulu Isontalon Antista ja Rannanjärvestä naureskelee Kauhavan rumalle vallesmannille. Vallesmanni oli Adolf Hägglund, jonka Krimin sodan veteraanina uskottiin laittavan häjyilyn kuriin. Hän saikin pitkän oikeudenkäynnin päätteeksi puukkojunkkarien päämiehet tilille teoistaan.

Hägglund yritettiin murhata vuoden 1867 Alahärmän syyskäräjien päätteeksi. Hän vältti kuoleman, koska oli kumartuneena työpöytänsä ääreen, eikä nukkumassa, kuten murhaajat kuvittelivat.

Tekijänoikeudellisista syistä elokuvaa ei voi näyttää kokonaisuudessaan.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.