Hyppää pääsisältöön

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Pohjanmaalla yhteiskunnallinen kehitys oli 1800-luvulla muusta Suomesta poikkeavaa. Tervan ja kydön poltto sekä metsien raivaus tekivät Pohjanmaasta Suomen rikkainta aluetta. Häjyjä tutkinut Heikki Ylikangas kertoo dokumentissa, miksi puukkojunkkarit aloittivat toimintansa.

Kiihkeä taloudellinen nousu herätti arvojärjestyksen, joka opetti, että ihminen menestyy, kun yrittää. Kasvulla oli kuitenkin lakipisteensä ja yhä useampi jäi maattomaksi. Kun yrittäminen ei enää riittänyt, alkoi väki turhautua. Talollisten pojat eivät enää päässeetkään isänniksi, vaan joutuivat torppareiksi.

Alkoholi nosti yksilön mainetta

Arvojärjestelmästä tuli yksilöä korostava. Jokainen halusi olla mahtava. Kaikki eivät tähän kyenneet ja moni turrutti alkoholilla ahdistuksensa. Alkoholi oli suuressa osassa rikollisuuden ja tappeluiden takana. Ylimääräiset viljat saatettiin polttaa viinaksi, joten alkoholia alueella riitti. Alkoholi, väkivalta ja laittomuudet nostivat yksittäisten ihmisten mainetta.

”Juovuspäissä otettiin korvaus niistä menetyksistä, joita arjessa koettiin. Haluttiin olla jotakin. Luotiin väkivallasta korvike, tie menestykseen”, Ylikangas kertoo.

”Perimätiedon mukaan Isoo Antti oli alkoholin käyttäjänä varsin kohtuullinen. Hän ei hyväksynyt krapularyyppyä”, kertoo Isontalon Antin pojanpojan poika Simo K. Isotalo.

Pohjanmaan Robin Hood

Puukkojunkkareista tehdyt laulut ovat poikkeuksetta positiivisia, sillä negatiivisten laulujen laulajat pääsivät helposti hengestään. Myös rikosten ilmiantajat saivat tuntea häjyjen vihan.

Tappelut olivat raakoja. Yhden ihmisen tai pienen ryhmän kimppuun kävi iso joukko häjyjä. Puukkoa kannettiin mukana, jotta väkivallan uhka näkyisi.

Häjyjen tarinoista on useita versioita. Ylikangas kehottaa uskomaan ennemmin tosiasioihin kuin tarinoihin. Häjyjen myytti on syntynyt hyvin samalla lailla kuin muut 1800-luvun myytit. Tarinoita on luotu päähenkilöjen elinaikana ja ne ovat eläneet sukupolvelta toiselle.

”Vastaavanlainen myytti on Robin Hood. Olen verrannut muitakin 1800-luvun myyttejä Pohjanmaan myytteihin ja niissä on paljon samoja piirteitä. Niissä on ajatus ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Nämä ovat pohjimmiltaan hyviä miehiä ja käyttäytyvät gentlemanneina”, Ylikangas kuvailee häjyjen myyttiä.

Häjyt-elokuva elävöitti tarinat

Vuonna 1978 tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kerrotaan 1860-luvun lopun rikoksista ja pahamaineisista häjyistä. Elokuva on Sakari Rimmisen ohjaama ja käsikirjoittama.

Elokuvassa nähdään muutama legendaarinen tarina häjyistä. Esimerkiksi Lööperin Matin tupa rikottiin, sillä hän oli ilmiantanut Antit edellisistä rötöksistään. Käräjillä ei kuitenkaan löydetty näyttöä, sillä Antit olivat uhkailleet todistajat hiljaisiksi. Myös tuvan rikkominen jäi vaille todistajia, vaikka Antti Rannanjärvellä on erikoinen ehdotus syylliseksi.

Flinkin ja Ojanperän viljavarastojen varastamista Isotalo empii hiukan, mutta päättää lähteä ryöstöretkelle mukaan. Ryöstölle on todistajia, mutta heidät vaiennetaan uhkailulla.

Uhkailuun syyllistyy myös vallesmanni Hägglund, kun hän etsii häjyjen teoille todistajia.

Alahärmän syyskäräjillä 1867 syntyi tappelu, jonka seurauksena vallesmanni Hägglund yritettiin tappaa. Murhayrityksestä tulistuneena Hägglund päätti entistä kovemmin laittaa Isotalon Antin ja Rannanjärven vastuuseen teoistaan. Pitkän oikeudenkäynnin jälkeen miehet tuomittiin vankeusrangaistuksiin.

Tietolaatikko

Antti Isotalo syntyi vuonna 1831 Alahärmän Hanhimäen kylässä. Isoo-Antti kuoli 8.8.1911. Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.

Vuonna 1858 Isoo-Anttia epäiltiin taposta, mutta hänet vapautettiin näytön puutteessa. Vuonna 1869 asiaan löytyi uusia todistajia ja Isotalo sai mestaustuomion. Hovioikeudessa ja senaatissa tuomio muutettiin 12 vuodeksi pakkotyöhön Hämeenlinnan kuritushuoneessa.

Antti Rannanjärvi syntyi 4.4.1828 Ylihärmänsä ja sai surmansa Erkki Fräntin tappamana 12.8.1882. Hän jatkoi loppuuna sti häjyilyä, muttei joutunut enää vaikeuksiin viranomaisten kanssa.

Rannanjärvi tuomittiin pitkän oikeudenkäynnin jälkeen vuonna 1869 juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin sekä raipparangaistukseen. Suurten sakkojen epäiltiin pitävän Rannanjärven kauan vankilassa, mutta hän sai rikkaana talollisena ne maksetuksi. Rannanjärvi joutui kuitenkin suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeuden.

Kansanlaulu Isontalon Antista ja Rannanjärvestä naureskelee Kauhavan rumalle vallesmannille. Vallesmanni oli Adolf Hägglund, jonka Krimin sodan veteraanina uskottiin laittavan häjyilyn kuriin. Hän saikin pitkän oikeudenkäynnin päätteeksi puukkojunkkarien päämiehet tilille teoistaan.

Hägglund yritettiin murhata vuoden 1867 Alahärmän syyskäräjien päätteeksi. Hän vältti kuoleman, koska oli kumartuneena työpöytänsä ääreen, eikä nukkumassa, kuten murhaajat kuvittelivat.

Tekijänoikeudellisista syistä elokuvaa ei voi näyttää kokonaisuudessaan.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.