Hyppää pääsisältöön

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Pohjanmaalla yhteiskunnallinen kehitys oli 1800-luvulla muusta Suomesta poikkeavaa. Tervan ja kydön poltto sekä metsien raivaus tekivät Pohjanmaasta Suomen rikkainta aluetta. Häjyjä tutkinut Heikki Ylikangas kertoo dokumentissa, miksi puukkojunkkarit aloittivat toimintansa.

Kiihkeä taloudellinen nousu herätti arvojärjestyksen, joka opetti, että ihminen menestyy, kun yrittää. Kasvulla oli kuitenkin lakipisteensä ja yhä useampi jäi maattomaksi. Kun yrittäminen ei enää riittänyt, alkoi väki turhautua. Talollisten pojat eivät enää päässeetkään isänniksi, vaan joutuivat torppareiksi.

Alkoholi nosti yksilön mainetta

Arvojärjestelmästä tuli yksilöä korostava. Jokainen halusi olla mahtava. Kaikki eivät tähän kyenneet ja moni turrutti alkoholilla ahdistuksensa. Alkoholi oli suuressa osassa rikollisuuden ja tappeluiden takana. Ylimääräiset viljat saatettiin polttaa viinaksi, joten alkoholia alueella riitti. Alkoholi, väkivalta ja laittomuudet nostivat yksittäisten ihmisten mainetta.

”Juovuspäissä otettiin korvaus niistä menetyksistä, joita arjessa koettiin. Haluttiin olla jotakin. Luotiin väkivallasta korvike, tie menestykseen”, Ylikangas kertoo.

”Perimätiedon mukaan Isoo Antti oli alkoholin käyttäjänä varsin kohtuullinen. Hän ei hyväksynyt krapularyyppyä”, kertoo Isontalon Antin pojanpojan poika Simo K. Isotalo.

Pohjanmaan Robin Hood

Puukkojunkkareista tehdyt laulut ovat poikkeuksetta positiivisia, sillä negatiivisten laulujen laulajat pääsivät helposti hengestään. Myös rikosten ilmiantajat saivat tuntea häjyjen vihan.

Tappelut olivat raakoja. Yhden ihmisen tai pienen ryhmän kimppuun kävi iso joukko häjyjä. Puukkoa kannettiin mukana, jotta väkivallan uhka näkyisi.

Häjyjen tarinoista on useita versioita. Ylikangas kehottaa uskomaan ennemmin tosiasioihin kuin tarinoihin. Häjyjen myytti on syntynyt hyvin samalla lailla kuin muut 1800-luvun myytit. Tarinoita on luotu päähenkilöjen elinaikana ja ne ovat eläneet sukupolvelta toiselle.

”Vastaavanlainen myytti on Robin Hood. Olen verrannut muitakin 1800-luvun myyttejä Pohjanmaan myytteihin ja niissä on paljon samoja piirteitä. Niissä on ajatus ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Nämä ovat pohjimmiltaan hyviä miehiä ja käyttäytyvät gentlemanneina”, Ylikangas kuvailee häjyjen myyttiä.

Häjyt-elokuva elävöitti tarinat

Vuonna 1978 tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kerrotaan 1860-luvun lopun rikoksista ja pahamaineisista häjyistä. Elokuva on Sakari Rimmisen ohjaama ja käsikirjoittama.

Elokuvassa nähdään muutama legendaarinen tarina häjyistä. Esimerkiksi Lööperin Matin tupa rikottiin, sillä hän oli ilmiantanut Antit edellisistä rötöksistään. Käräjillä ei kuitenkaan löydetty näyttöä, sillä Antit olivat uhkailleet todistajat hiljaisiksi. Myös tuvan rikkominen jäi vaille todistajia, vaikka Antti Rannanjärvellä on erikoinen ehdotus syylliseksi.

Flinkin ja Ojanperän viljavarastojen varastamista Isotalo empii hiukan, mutta päättää lähteä ryöstöretkelle mukaan. Ryöstölle on todistajia, mutta heidät vaiennetaan uhkailulla.

Uhkailuun syyllistyy myös vallesmanni Hägglund, kun hän etsii häjyjen teoille todistajia.

Alahärmän syyskäräjillä 1867 syntyi tappelu, jonka seurauksena vallesmanni Hägglund yritettiin tappaa. Murhayrityksestä tulistuneena Hägglund päätti entistä kovemmin laittaa Isotalon Antin ja Rannanjärven vastuuseen teoistaan. Pitkän oikeudenkäynnin jälkeen miehet tuomittiin vankeusrangaistuksiin.

Tietolaatikko

Antti Isotalo syntyi vuonna 1831 Alahärmän Hanhimäen kylässä. Isoo-Antti kuoli 8.8.1911. Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.

Vuonna 1858 Isoo-Anttia epäiltiin taposta, mutta hänet vapautettiin näytön puutteessa. Vuonna 1869 asiaan löytyi uusia todistajia ja Isotalo sai mestaustuomion. Hovioikeudessa ja senaatissa tuomio muutettiin 12 vuodeksi pakkotyöhön Hämeenlinnan kuritushuoneessa.

Antti Rannanjärvi syntyi 4.4.1828 Ylihärmänsä ja sai surmansa Erkki Fräntin tappamana 12.8.1882. Hän jatkoi loppuuna sti häjyilyä, muttei joutunut enää vaikeuksiin viranomaisten kanssa.

Rannanjärvi tuomittiin pitkän oikeudenkäynnin jälkeen vuonna 1869 juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin sekä raipparangaistukseen. Suurten sakkojen epäiltiin pitävän Rannanjärven kauan vankilassa, mutta hän sai rikkaana talollisena ne maksetuksi. Rannanjärvi joutui kuitenkin suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeuden.

Kansanlaulu Isontalon Antista ja Rannanjärvestä naureskelee Kauhavan rumalle vallesmannille. Vallesmanni oli Adolf Hägglund, jonka Krimin sodan veteraanina uskottiin laittavan häjyilyn kuriin. Hän saikin pitkän oikeudenkäynnin päätteeksi puukkojunkkarien päämiehet tilille teoistaan.

Hägglund yritettiin murhata vuoden 1867 Alahärmän syyskäräjien päätteeksi. Hän vältti kuoleman, koska oli kumartuneena työpöytänsä ääreen, eikä nukkumassa, kuten murhaajat kuvittelivat.

Tekijänoikeudellisista syistä elokuvaa ei voi näyttää kokonaisuudessaan.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.