Hyppää pääsisältöön

Sokean kädet näkevät

Kun Suomessa perustettiin 1860-luvulla ensimmäiset sokeain koulut, käyttöön otettiin myös pistekirjoitus. Kirjoitus perustuu kuuden pisteen kohokuvioon. Pisteistä voi muodostaa 63 erilaista pistemerkkiä, kuten aakkoset, numerot ja välimerkit.

Ranskalaisen Louis Braillen kehittämä, sormin luettava kirjoitustapa otettiin käyttöön jo 1820-luvulla. Sittemmin kirjoitustapa levisi kaikkialle maailmaan ja on edelleen perustaltaan sama.

Pistekirjoitusta voidaan kirjoittaa pistekirjoitustaululla, pistekirjoituskoneella ja tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella.

Vuonna 1967 valmistuneessa Pirkko Vallinojan toimittamassa televisio-ohjelmassa kerrotaan sokeiden koulunkäynnistä ja opetuksessa käytettävistä apuvälineistä. Ohjelmassa vieraillaan Helsingin ja Kuopion sokeainkouluissa. Molemmat koulut olivat sisäoppilaitoksia. Kuopiossa sokeainkoulu ehti toimia runsaat sata vuotta.

Nykyisin Suomessa toimii kaksi näkövammaisten koulua: Onerva Mäen koulu Jyväskylässä ja ruotsinkielin koulu ”Svenska skolan för synskadade” Helsingissä.

Lähtökohtana kuitenkin on, että näkövammaisen oppilaan opetus järjestetään erilaisten tukitoimien avulla lähikoulussa ja tavallisessa opetusryhmässä. Jos oppilaan etu vaatii, tarjolla on erityskouluja. Usein näkövammaisten oppivelvollisuus on myös pidennetty 11 vuodeksi, ja koulu voi alkaa esiopetuksena jo 5- tai 6-vuotiaana.

Näkövammaisten ammattiopetusta annetaan mm. Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa Espoossa. Perinteisesti näkövammaisia on koulutettu erilaisiin käsityöammatteihin. Nykyisin monet kouluttautuvat kuntohoitajiksi ja toimintaterapeuteiksi. Harjojen valmistus ja rottinkikorien punonta ovat väistymässä historiaan.

Näkövammasta kärsii noin 80 000 suomalaista. Heistä sokeita on vajaat 10 000. Täydellisesti sokeat ihmiset ovat harvinaisia. Monet sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja.

Sokean liikkumista helpottavia apuneuvoja ovat valkoinen keppi ja opaskoira. Näkövammaisille suunnitellut kellot, ajastimet, puhelimet, tietokoneet ja muut laitteet ovat usein arjen apuna.

Teksti: Reijo Perälä

Kirjoittaminen sujuu apuvälineiden avulla.
Kirjoittaminen sujuu apuvälineillä. Kirjoittaminen sujuu apuvälineiden avulla. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sokeat
Koritöitä
Varsinkin ennen näkövammaiset tekivät usein koritöitä. Koritöitä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sokeat

Lukevat kädet -ohjelma

Tuotanto: Yleisradio 28.3.1967
Toimittaja: Pirkko Vallinoja

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto