Hyppää pääsisältöön

Venäläisenä Suomessa

"Nykyään on aivan tavallista kuulla kadulla venäjää”, selostetaan dokumentissa vuodelta 1995. Tarkoitus on tutustua Suomessa asuviin ”tavallisiin venäläisiin, niihin joita ei yleensä uutisotsikoissa nähdä”. Ja tietenkin kysyä heiltä mitä he ajattelevat suomalaisista.

Moni dokumentissa haastateltu venäläinen on muuttanut Suomeen aviopuolison tai työn perässä. Osa vastentahtoisesti, kuten Aleksandra Tuhkanen, joka joutui luopumaan työstään ja muuttamaan Suomeen miehensä vuoksi.

Kivuttomammin muutto sujui nuorelta opiskelijalta ja pianistilta Viktor Ghestopalilta, hän tuli Suomeen äitinsä kanssa, joka kutsuttiin Sibelius-Akatemiaan professoriksi.

"Eläminen Venäjällä on nykyään kovin vaikea, eikä vain aineellisessa mielessä”, sanoo Ghestopal. Hänen mielestään Suomessa arki sujuu ja taiteen harjoittaminen on helpompaa.

Samoin ajattelee myös kuvataiteilija Alexander Reichstein, joka kertoo tottuneensa Venäjällä kovaan työntekoon, vaikka tulokset olivat usein melko laihoja. Hän sai toteuttaa ideoitaan vain harvoin, toisin kuin Suomessa, jossa hän tekee mm. kirjojen kuvituksia ja vetää taidepajaa lapsille.

Toimittaja Vasili Shurupov aavistelee, että kaikkein vaikeinta venäläiselle on markkinoida itseään. Usein ongelmana on sama kuin muillakin maahanmuuttajilla, se mitä osasi kotimaassa, ei enää olekaan hyödyksi uudessa ympäristössä.

Venäläisviha ja nationalismi ovat tulleet osalle tutuiksi. Taiteilija Andrei Gannadiev kertoo ajoittain törmäävänsä vastustukseen työssään taustansa vuoksi. Suoranaista vihaa hän on joutunut kohtamaan naapuriltaan, joka on mm. heitellyt häntä pulloilla.

Suomessa 16 vuotta asunut Galina Karjalainen kertoo, että venäläinen nimi herättää ennakkoluuloja ja vaikeuttaa työnhakua. Ystäviltään hän on kuullut mm. ovimiesten penseästä suhtautumisesta venäjää puhuviin asiakkaisiin.

Kieltenopettajana toimiva Georgi Shurupov kertoo ensivaikutelman Suomesta olleen puhdas ja pieni verrattuna kotikaupunkiinsa Pietariin. Kun häneltä kysytään, mitä hän ajattelee suomalaisista hän vastaa hymyillen: "hyvää kansaa, metsäkansaa".

Suomalaista mentaliteettia moni haastateltava kuvaa rauhalliseksi, luotettavaksi, tasaiseksi ja järjestystä arvostavaksi. "Kaikki suunnitellaan hyvin ja toteutetaan suunnitelman mukaan, vaikka suunnitelmat olisivat vuoden takaa", taiteilija Reichstein luonnehtii. Kääntöpuolena hän näkee innostuksen puutteen.

"Suomalaisten elämäntapa ja mentaliteetti poikkeaa ratkaisevasti venäläisestä", opettaja Shurupov toteaa. "Se on koettelemus jokaiselle tänne joutuneelle venäläiselle", hän sanoo ja vertaa sopeutumista viallisen tietokoneen ohjelmointiin.

Aleksandra Tuhkanen on kolmen Suomessa viettämänsä vuoden aikana oppinut, että tutustuminen paikallisiin vaatii aikaa, mutta kannattaa: ”Suomalaisten kanssa on vaikea päästä läheisiin suhteisiin, mutta kun se onnistuu huomaa, että he ovat niin kuin muutkin, herttaisia ja mukavia.”

Teksti: Heidi Sommar

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto