Hyppää pääsisältöön

Yhteismaa mahdollistaa luovan yhteisöllisyyden

Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa
Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa Kuva: Anni Alatalo / Yle yhteismaa ry

- Luomme ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa yhteisöllisyyttä haluamallaan tavalla, kertoo Kulttuurintutkija ja tapahtumatuottaja Jaakko Blomberg. Hän on myös yksi Yhteismaa ry:n perustajajäsenistä.

Yhteismaa ry on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhdistys, jonka erikoisosaamisalaa on suunnitella ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja sosiaalisen median avulla – yhteisöllisyyden lähtökohdista.

Tunnetuin Yhteismaan tuote on Siivouspäivä, jonka idea on muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. Seuraavan kerran Siivouspäivää vietetään 24.5.2014. Muita Yhteismaan projekteja ovat mm. Nappi Naapuri, Parkkipäivä ja Olohuonenäyttely.

- Perustimme Yhteismaan ensimmäisen Siivouspäivän yhteydessä. Olimme kiinnostuneita siitä, miten asioita voi tehdä uudella tavalla sosiaalisen median avulla ja kuinka ihmisille voi antaa enemmän mahdollisuuksia itse rakentaa maailmaansa, kertoo Yhteiskuntatieteilijä ja sosiaalisen median asiantuntija Pauliina Seppälä.

Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa
Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa Kuva: Anni Alatalo / Yle yhteismaa ry

Ensin oli kylä, sitten kulutus - tänään some ja osallistuminen

Jaakolle ja Pauliinalle yhteisöllisyys on elämäntapa. He painottavat, ettei yhteisöllisyys ole hävinnyt yhteiskunnasta mihinkään, vaan jopa kasvanut sosiaalisen median myötä.

- Ennen oli kylät, joissa ihmiset kohtasivat kasvokkain toisensa. Kaupungistumisen myötä ja median roolin kasvaessa viestintä muuttui yksipuoliseksi – medialta käyttäjille. Vasta sosiaalisen median myötä se on muuttunut vastavuoroiseksi ja kansalaisten väliseksi, Pauliina kertoo.

Pitkään vallalla ollut kulutuskulttuurikin on yksi yhteisöllisyyden muoto.

- Sosiologi Michel Maffesoli on sanonut, että kuluttaminen ja samanlaisten tuotteiden ostaminen ei ole individualistista, vaan oikeastaan tapa yrittää olla yhteisöllinen. Väitetään, että kulutuskulttuuri olisi muuttumassa osallistumisen kulttuuriin, Pauliina kertoo.

- Kun ihmisillä on jo kaikkea, tulee kohtaamisista entistä tärkeämpiä. Uskon, että erilaisista tavoista toteuttaa yhteisöllisyyttä tulee arkipäivää, Jaakko pohtii.

Kun ihmisillä on jo kaikkea, tulee kohtaamisista entistä tärkeämpiä. Uskon, että erilaisista tavoista toteuttaa yhteisöllisyyttä tulee arkipäivää.

Pauliina huomauttaa, että samaan aikaan kun tietoisuus massakulutuksen haitoista on levinnyt, on kulutus kuitenkin kasvanut. Ruotsissa vaihdetaan sohva keskimäärin kahden, Suomessa viiden vuoden välein. Ihmiset ovat kiintyneet kuluttamiseen ja muutos vaatii aikaa.

Vaikka Yhteismaan järjestämät tapahtumat ovat pääasiallisesti Helsingissä, ne eivät ole vain hipstereiden ja ydinkeskustassa asuvien nuorten aikuisten juttu, vaan tavoitteena on, että tapahtumista tulisi mainstreamia – valtavirran tapahtumia. Siivouspäivä on jo levinnyt ympäri Suomea ja ideaa on tarkoitus viedä myös ulkomaille.

En voi kasvokkain jutella yhtä aikaa viidensadan ihmisen kanssa, mutta sosiaalisessa mediassa voin.

Pauliinan mukaan sosiaalinen media on tuonut takaisin kohtaamisen kulttuurin, mutta erilailla kuin entisissä kyläyhteisöissä. Sosiaalisessa mediassa jokainen voi itse säädellä sen yhteisöllisyyden määrää ja pitää kiinni asettamistaan reviireistä.

- Sosiaalinen media on positiivinen asia yhteisöllisyyttä ajatellen. Suhteet ja keskustelut siellä ovat todellisia. En voi kasvokkain jutella yhtä aikaa viidensadan ihmisen kanssa, mutta sosiaalisessa mediassa voin, Pauliina sanoo.

Nykypäivän yhteisöllisyyttä ei siis ole kylä, jossa kytätään. Jokainen voi itse päättää oman panoksensa ja kaikkia aktiivisuuden tasoja tarvitaan.

Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa
Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa Kuva: Anni Alatalo / Yle yhteismaa ry

Ihmiset osallistuvat omilla ehdoillaan

- Ihmiset ei ole Yhteismaata varten, vaan Yhteismaa on ihmisiä varten, Pauliina Seppälä sanoo.

Yhteismaan tehtävänä ei ole tarjota ihmisille jäykkiä konsepteja ja tiukkoja suuntaviivoja, vaan se antaa mahdollisuuden toteuttaa yhteisöllisyyttä luovasti ja omalla tavallaan. Yhteismaan projektit tähtäävät vastuullisempaan, vapaampaan ja hauskempaan yhteisölliseen elämään ja yrittävät löytää ratkaisuja ongelmiin, joihin yhteiskunta ei pysty perinteisin keinoin vastaamaan.

Ihmiset ei ole Yhteismaata varten, vaan Yhteismaa on ihmisiä varten.

- Esimerkiksi Nappi Naapuri –projekti vastaa väestön vanheneminen tuomiin ongelmiin. Näen sen elämäntyönäni. Toivoisin pääseväni kehittämään projektia sosiaalisektorin kanssa ja integroimaan ideaa jo valmiina oleviin sosiaalirakenteisiin, Pauliina pohtii.

- Yhdistykset valittavat, että ihmiset eivät enää osallistu. Oma kokemukseni on, että ihmiset osallistuvat ja haluavat yhä enemmän osallistua, mutta enemmän omilla ehdoillaan, Jaakko Blomberg kertoo.

Yhteismaa tekee kaiken mahdollisimman helpoksi osallistujalle. Jaakon mukaan hyvä esimerkki on kesällä järjestettävä tapahtuma Illallinen Helsingin taivaan alla, jossa osallistuja voi päättää itse illan etenemisestä ja Yhteismaa luo vain puitteet.

- Tulet ja tuot mukanasi itsesi, piknik-korisi ja kaverisi. Yhteismaa hoitaa kadun sulkemisen, pöydät ja muut järjestelyt, Jaakko sanoo.

-Tai jos päätät perustaa Siivouspäivänä pienen kirpputoritapahtuman kotikadulleen, laitat vain netissä täpän kartalle ja menet myymään. Ei sen kummempaa!

Tapahtumien markkinointi on tapahtunut pääosin sosiaalisessa mediassa. Kun ihmiset innostuvat tapahtumasta, sana siitä lähtee leviämään kuin itsestään ja osallistujat alkavat toteuttaa itsenäisesti omia ideoitaan. Kaikki Yhteismaan projektit ovat syntyneet ja kasvaneet ihmisten vastaanottavaisuuden tahtiin ja heidän tarpeistaan.

- Jos tarvitsisimme vapaaehtoisia järjestääksemme tapahtumia väkisin, saisi Yhteismaan olemassa olon kyseenalaistaa. Niin kauan kun meistä on jotain hyötyä ihmisille, on Yhteismaalla rooli ja oikeutus, Pauliina kertoo.

- Annamme mahdollisuuden luovuuteen. Luomme tyhjiä papereita käytännöllisillä raameilla ja ihmiset tulevat ja täyttävät ne omalla tavallaan.

Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa
Yhteismaa ry:n toimisto Helsingin Punavuoressa Kuva: Anni Alatalo / Yle punavuori
  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan