Hyppää pääsisältöön

Lammas sanoo "bää"

Lammas sanoo ”bää” ja maistuu hyvältä. Lammas on monipuolinen eläin. Lihan lisäksi suomalainen lammas tuottaa erinomaista villaa ja hyviä taljoja. Kaiken lisäksi lammas on myös ahkera ja väsymätön maisemanhoitaja.

Ennen lähes jokaisessa maatalossa oli muutama lammas. Helppohoitoinen ja monipuolinen kotieläin ei ole kuitenkaan aina ollut arvostettu, ja välillä näytti siltä, että suomalainen lammastalous hiipuu kokonaan.

Vuonna 1965 valmistuneessa televisio-ohjelmassa suomenlampaan erinomaisuutta kehutaan erityisesti villantuottajana. Suomenlampaan villa on kiiltävää ja karkeaa. Näin ollen se on eriomaista raaka-ainetta tekstiiliteollisuudelle, vaikka muutoin lammastalous oli 1960-luvulla alamaissa.

Sittemmin suomalainen lammastalous on kokenut uuden tulemisen. Kotimainen lampaanliha on kysyttyä. Se kulutus on kasvanut koko 2000-luvun.

Suomalainen syö lampaanlihaa keskimäärin 0,6 kiloa vuodessa. Karitsana myydään alle yksivuotiasta lammasta. Lampaanlihaa on yli yksivuotiaiden lampaiden liha.

Kotimaista karitsanlihaa tuotetaan vajaat miljoona kiloa vuodessa. Sen osuus kaikesta syödystä lampaanlihasta on vajaa neljännes, vaikka tavoitteena on, että kotimaisen lihan osuus nousisi puoleen kaikesta kulutuksesta. Kotimaisen lihan kanssa kilpailee mm. Australiasta ja Uudesta Seelannista tuotu liha.

Lampoloita on Suomessa noin 1900 ja lampaita noin 120 000. Tilakoot ovat kasvaneet. Kun vielä 1960-luvulla suurena tilana pidettiin 20-30 uuhen lampolaa, on nykyisin suurimmilla tiloilla jopa 500 uuhta.

Villantuottajina arvostettuja ovat alkuperäisrodut. Suomenlampaan villa soveltuu hyvin niin neulontaan kuin huovutukseenkin.

Lampaat ovat myös erinomaisia maisemanhoitajia. Lampaita onkin kesäisin mm. metsähallituksen, voimayhtiöiden ja kuntien ”palkkalistoilla”. Kun vettä ja nurmea on tarjolla, lammas pärjää hyvin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto